Adonis (kazmuz)

Adonis

Üks'vozne adonis (Sügüz'adonis) (Adonis annua / autumnalis) änikoičeb, heimon tipine erik

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund:	Vesnuhheinänikoižed (Ranunculales)
Sugukund:	Vesnuhheinižed (Ranunculaceae)
Heim:	Adonis

Latinankel'ne nimi

Adōnis L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 18724

NCBI 46984

Adonis (mugažo latinan kelel) om üks'voččiden i äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim. Mülütadas Vesnuhheinižed-sugukundha.

Nimituz libub Amuižen Grekanman Adonis-jumalan nimespäi vai semitižes adon-sanaspäi «jumal». Erased tedomehed erištadas äivoččid erikod Chrysocyathus-heimoks (änikoitas pakuižel).

Leviganduz

Heimon erikod oma levitadud Evropadme i Azijan maiš päiči räkäs klimatas.

Navettäs kaitud päivoikahid tahoid venos klimatas lämänke kezanke.

Ümbrikirjutand

Erikod kazdas 10..40 sm kortte. Lehtesed oma höunhenvuiččed, jagadud henošti.

Adonisan erikoiden änik mülütab 5..30 äniklehtest. Se voib olda rusttan, pakuižen i ruskedpakuižen mujun.

Kävutand

Ištutadas saduiš dekorativižeks kazmuseks, adonis om introduciruidud Pohjoižamerikha.

Kaik viž erikod oma lasktud medicinižeks torhudeks: keväz'adonis, apenninine, volgan, kuldatab i turkestanine adonisad. Ottas unotest i kuivad ekstraktad tüništoitajaks zelläks i abutuseks südäikeran täht. Sihe kacmata, äjad erikod mülütadas morijoid substancijoid.

Valitud erikod

Kaik lugetas 32 erikod heimos, erased niišpäi:

Adonis aestivalis — Kezaadonis
Adonis annua (syn. Adonis autumnalis, Adonis phoenicea) — Üks'vozne adonis (vai Sügüz'adonis, Finikijan adonis), heimon tipine erik
Adonis apennina (syn. Adonis sibirica) — Apenninine adonis (vai Sibirine adonis)
Adonis chrysocyathus — Kuldatab adonis
Adonis turkestanica — Turkestanine adonis
Adonis vernalis — Keväz'adonis
Adonis wolgensis — Volgan adonis

Homaičendad

Adonis (kazmuz) Vikiaitas