Vepsläižed uskoba rahkoihe. Heiden mail'mannägendan mödhe om äi rahkoid, kut eläjiš olijoiš, mugažo elätomiš (ezmäižel kacegel) kaluiš-ki, ka eskai miččiš taht processiš (oz., lämoipalo).

Kodirahkoiden keskes erigoittas ižandaižid, emägaižid da heiden poigid (lapsid).

Lahjad rahkoiden täht nimitadas gostincoikš.

Erasiden vepsän rahkoiden nimikirjutez

vajehta
Sijaduz Ižand-rahkoi Emäg-rahkoi
Kodin südäin
Karzin Karzn'ahine, karzinižand
Kodi, pert' Kodiižand, pertinižand Kodiemäg, pertinemäg
Päč, kodilezi Päčinrahkoi
Kodin ümbrišt
Kolnu Manaluine
Kül'bet' Kül'bet'ižand Kül'bet'emäg, kül'bet'bab
Lävä Lävänižand Lävänemäg
Rih Rihenižand, riheuk, bukač, rihibukoi, riheivan, rihnik[1] Riheak, rihibab, rihačakaine
Rihen päč Rihenrahkoi
Tanaz Tanazižand Tanazemäg
Londuz matkal
Jüvä Kuharö-kaharö
Järv Järvenižand
Lämoi Lämoin ižand Lämoin emäg
Lämoipalo (požar) Požaran ižand Požaran emäg
Ma Maižand Maemäg
Mec Mechine, mechaine, mecamez', mecauk, mecižand; kor'bhine; kukerič ei ole
Oja Ojanižand Ojanemäg
Pöud Pöudižand Pöudemäg; balovnicad
Vezi Vedehine, turžaz, vezituržaz, vedenižand Vedenemäg

Homaičendad

vajehta
  1. Винокурова И.Ю. Аграрная обрядность начала зимы у вепсов // Обряды и верования народов Карелии. — Петрозаводск: КарНЦ РАН, 1992. — Lp. 5—27. ISBN 5-201-07796-X.

Irdkosketused

vajehta