Vehk
Vehk
Vehk
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Astränikoižed (Asterales)
Sugukund: Vehkanvuiččed (Menyanthaceae)
Heim: Vehk
Latinankel'ne nimi
Menyánthes L., 1753

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 30102
NCBI 28525

Vehk (latin.: Menyanthes) om monotipine heim Vehkanvuiččed-sugukundaspäi, sen tipine heim. Kogoneb üks'jäižes Vehk-erikospäi (latin.: Menyanthes trifoliáta), äivozne heinäsine kazmuz.

LeviganduzRedigeeri

Kazvab Pohjoižen mapoliškon venos klimatas, Evropan, Azijan i Pohjoižamerikan arktižiš zonoišpäi subtropikoihesai.

Vehk navedib turbhikahid i mineraližid mahusid. Putub soil, kazvahtanuzil järvil i heindujil johtoil, vezištoiden randoil seižujanke vai joksijanke vitkos vedenke. Voib löuta nepsoiš mecoiš i nituil-luhtoil.

ÜmbrikirjutandRedigeeri

Vehkan jur' om sanged pit'k. Seikh om vihand ujelii karuidekaz, sarakoičese, 15..35 sm kortte. Lehtesed oma koumepalaižed, kaik ned čereduišoiš, kazdas jurespäi. Änikuz om toppaz. Tähthaižen pojavad henod änikod oleskeldas vauktan-ruzan vai sirenin ližamujun.

Änikoičeb semendkuspäi kezakuhusai. Plod küpsneb heinkus-elokus. Plod om üks'palaine konorüt, avaidase kaks'haz.

KävutandRedigeeri

Keratas zell'torhudeks vehkan lehtesid (latin.: Folium Menyanthidis) änikoičendan jäl'ghe kezakun kahtendes polespäi. Tehtas karktad keitvet, ližatas kuivatud lehtesid zell'čajuihe erazvuiččenke kävutandanke.

Lehtesiden unotez ližadab litud i tervhuden ozutajid, kehtatab rauguiden funkcijoid i heitab vähäverust, sil-žo aigal tüništoitab nervid. Keitvezi spravitab čapatesid, erasti tehtas vannoid keitvedenke diatezad (zolotuhad) vaste. Vehkan valatoituz om sapinajai, antispazmatine i anestezine.

Kacu mugažoRedigeeri

HomaičendadRedigeeri