Vasileostrovskii rajon

Vasileostrovskii rajon (ven.: Василеостровский район) om rajon Piteriš, sijadase lidnan keskuzpalas Nevan suhišton Vasil'jevskii-, Dekabristoiden da Sernii-saril.

Istorii

Rajonan aluz om pandud vn 1917 keväz'kus-semendkus. Vll 1936−1961 Sverdlovskii-rajon oli erištadud rajonaspäi.

Geografijan andmused

Vasileostrovskii-rajonan pind om 14,64 nellikkilometrad. Röunatab Piterin toižidenke rajonidenke:

Petrogradan rajon sijadase pohjoižes i pohjoižpäivnouzmas,
Keskuzrajon om päivnouzmas,
Admiralteiskii rajon levigandeb suvipäivnouzmas,
Kirovan rajon suves.

Metron koume stancijad oma avaitud rajonas kahtel jonol. Rajon ühtenzoitase lidnan toižidenke paloidenke maksližen Päivlaskmaine kiruhdiametr-avtoten kal't kaikenaigašti vn 2016 tal'vkuspäi, edel sidä öidme ühtištoituz kadoteli sildoiden libutandan tagut kezaaigan i aigkeskustan tagapäi metron rados.

Rajon jagase videks municipaližeks ümbrikoks (ende nomerad 7..11): nomer 7, Vasil'jevskii, Gavan' («merikar»), Morskoi («meren»), Ostrov Dekabristov («Dekabristoiden sar'»).

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 203 058 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 211 132 eläjad vl 2015. Kaik 209 733 ristitud elihe rajonas vl 2021.

Rajonan administracijan pämez' om Eduard Il'jin vn 2019 uhokuspäi.

Galerei

Rajonan tobmuden sauvuz ümbrikos nomer 7 (huralpäi, 2014)
Ph. Ondrijan Ezikuctud päjumalanpert', vn 2018 nägu
Lenekspo:n üks' sauvusišpäi vl 2010
Venäman Tedoakademijan päsauvuz Piteriš (huralpäi) i Kunstkamer Universitetan randirdal (2013)
Kul'turkeskuz S.M. Kirovan nimed vl 2008
«Golden City»-eländkompleks saren pudotadud territorijal (2021)

Irdkosketused

Vasileostrovskii-rajonan lehtpoled Piterin tobmuden portalal (gov.spb.ru). (ven.) (angl.)
Vasileostrovskii-rajonan uzištused (vonews.ru). (ven.)