Ukrop

Änikoičijan ukropan ühthine nägu

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund:	Vihmankatuzänikoižed (Apiales)
Sugukund:	Sel'derejižed (Apiaceae)
Heim:	Ukrop

Latinankel'ne nimi

Anéthum L., 1753

Üks'jäine erik

Anéthum graveolens L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 29584

NCBI 40922

Ukrop (latin.: Anethum) om üks'voččiden heinäsižiden kazmusiden heim. Mülütadas Sel'derejižed-sugukundha. Heimon üks'jäine erik om Anethum graveolens.

Leviganduz

Meckazmuz putub Suvipäivlaskmaižes i Keskuzazijas (Iran, Gimalajad), Pohjoižes Afrikas. Ukrop om levitadud mail'mas kuti linmaiden kul'turkazmuz.

Navedib päipaštokahid päivid, lämid da räkid kezoid, väghišt rohlenzoittud mahust. Ku kazvatadas semnikš, ka ei sa ištutada fenhelinke, gibridizacii linneb.

Ümbrikirjutand

Hein om eriližmaguiženke hajunke. Seikh om püštoiged, oleleb 40..150 sm kortte, sarakoičese üläpalas. Lehtesed oma nitinvuiččed, alahaižed oma varzil, ülälehtesed išttas seikhel.

Änikuz om vihmankatusenvuitte, 15 santimetrhasai diametral, äiluguižed pakuižed änikod kazdas penikš vihmankatusikš. Änikoičeb kezakus-heinkus. Plodud (latin.: Fructus Anethi graveolens) küpsnedas heinkus-sügüz'kus. Ellipsanvuiččed semned oma 3..5 mm surtte.

Kävutand

Keratas semniden änikusid küpsendan aigan, kuivatas nedalid päiväižeta, sen jäl'ghe erigoittas semnid.

Ottas zelläks i kosmetikan abutuseks semnid (unotez), heinäd, efirvoid. Levitadud eriližmagutez, ližatas blödihe i konservihe hüvän litun i sömänsulatusen täht. Om paremba pučtäs kävutandaspäi gipotonijan statjaks.

Homaičendad

Ukrop Vikiaitas