Torahein
Torahein
Toraheinän kul'turkazmuz Göttingenan botanižes sadus, Saksanma
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Paslönänikoižed (Solanales)
Sugukund: Paslönanvuiččed (Solanaceae)
Heim: Torahein (heim) (Hyoscyamus)
Erik: Torahein
Latinankel'ne nimi
Hyoscýamus níger (L., 1753)

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 30523
NCBI 4079

Torahein (latin.: Hyoscyamus niger) om kaks'vozne heinäsine morii kazmuz. Mülüb Paslönanvuiččed-sugukundan Torahein-heimho, sen tipine erik.

LeviganduzRedigeeri

Torahein om levitadud kazmuz, eziauguine areal om Evrazii (päiči vilus vös) i Afrikan pohjoine. Om introduciruidud i mectunu erik Pohjoižamerikas i Avstralijas.

Kazvab rujoheinäks okaidud maiš, teveril i eländsijidenno, pustolänidme, pöudoil. Torahein om ottud kul'turha, kazvatadas zell'torhudeks väghižil rohlil mahusil.

ÜmbrikirjutandRedigeeri

Kazmusen kaik palad oma toksižed lujas alkaloididen olendan tagut, haižub vastmel'žikš. Erikon latinine niger-nimituz «must» om anttud äniklehtesiden alusen mujun tagut.

Jurišt om värtmudenvuitte pehmed, sarakoičese, 2..3 santimetrhasai diametral. Lehtesed oma karvakahad pehmdad, čereduišoiš, alah om vauktamb. Sädab lehtesid jurespäi ezmäižel vodel. Sanged seikh 115 santimetrhasai kortte kazvab kahtendel vodel, sarakoičese. Pakuižetabad änikod kazdas seikhen i barboiden agjoiš, ned oma 20..45 mm surtte, leikan formal.

Plod om kaks'palaine konorüt kukšinan formal, oleskeleb küps heinkus-elokus. Semned oma henod äiluguižed.

KävutandRedigeeri

Kaik preparatad kävutasoiš vaiše lekarin pätandan mödhe i irdpolel tobjimalaz. Ottas semnid spravitajan voin purtkeks, unotez seikhen nahkaspäi om hambhiden läžundoid vaste. Varhapandas lehtesid (latin.: Folium Hyoscyami) ezmäižen voden lopus i kahtenden voden heinkus änikoičendan aigan. Sadas tarbhaižiden substancijoiden ekstraktoid, oz., anestetikoid.

Mezjäižed keratas kazmusespäi vähän nektarad, toraheinän heid'om om travii heiden täht.

Torahein tob gallücinacijoid i om toksine penes lugumäras eskai, piidab pesta südäikohtud pigai. Travindan tundused tuldas 15..20 minutas. Čomad änikod vedatadas lapsiden tarkust, ka tariž heitta kaik kazmusid eländpunktoišpäi.

GalereiRedigeeri

HomaičendadRedigeeri