Sport

Sport (angl.: sport, lühetud form amuižfranc. kelespäi desport — «vänd», «bobuštuz») om ristituiden radmine, kudamb om organizuidud märhapandud ohjandimiden mödhe. Sen metoikš oma ristituiden fizižiden vai intellektualižiden mahtusiden rindatuz, vaumičend sportadamha voibištelendan tel i ristituidenkeskeižed pidandad, kudambad tegesoiš mugomas processas.

Massine sport andab voimust paremboita ristitun tervhut da jätkata hänen sädamižen igäd.

Istorii

Kaikiš amuižembad sportan toižendad oma borcuind (kuvad magikaroiš kaiked mail'madme, voibištelend ičeze sudijoidenke Amuižes Egiptas), kaluiden tarkoiged čudand (kaiked mail'madme), gimnastik (Kitai, 4 tuhad vot e.m.e.), joukvänd mäčhu (Kitai, 1. voz'tuha EME).

Amuižes Grekanmas sportansuguiden sur' erazvuiččend oli olmas jo. Niiden keskes kaikiš lujemb šingotadud oliba borcuindan toižendad, joksend, diskan čudand i voibuižed korjil. Sodakul'tur i sodačomamaht veiba sportan šingotesele amuižes mirus. Keskaigaline religijan leviganduz sen hengeliženke praktikanke vei lanktushe fizišt kul'turad Evropadme (hristanuskond) i Kitaiš (konfucianižuz). Sportlikundan toine libund zavodihe medicinižen tedon šingotesenke 19. voz'sadan keskes.

Sportha sidodud vepsän muštatišed

Elokahanke ei sa suttäs, vägevanke ei sa borcuidas.

Venujad ei lögoi.

Kacu mugažo

Homaičendad

Sport Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.