Aigvö: Erod versijoiden keskes
Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt
Ei ole vajehtusen ühthevedoid |
Ei ole vajehtusen ühthevedoid |
||
Rivi 30:
* Rekomendacii kaikiden valdkundoiden täht otmaha universališt päiväd, sidä märitihe päiväižen aigaks, kudamb zavodiše kesköl Grinvičas da mülüb 24 časud.
* Navigacižed da astronomižed päiväd (päivesed) kaikjal zavodidas [[keskö]]l, eile [[keskpäiv]]äl (keskpäiväl oli edel sidä).
* Tarbiž abutada kaikile tehnižile tedoidusile, kudambad levitadas [[metrine märišt|decimaližen märišton]] kävutandad jagamha aigad da avarut.
Nened pätandad oliba vahvištadud 22 valdkundal ([[Dominikanine Tazovaldkund]] änesti vasthapäi, [[Francii]] da [[Brazilii]] pidihe änestusespäi). Edel [[1929. voz'|1929. vot]] valdkundoiden enambuz oti kerdašt ühten časunke aigvöd, no nügüd'aigan-ki om severz' Grinvičan časuidenke eile kerdoiš aigvöid.
=== Venäma da Nevondkundaline Ühtištuz ===
Rivi 37 ⟶ 40:
== Aigvöd avol'jaižel merel ==
Vodele [[1920. voz'|1920]] kaik laivad merol eliba todesižen (astronomižen) sijaližen aigan mödhe. Ned panihe častomaraižid öl vai päidusel muga, miše časuil oliži 12 («keskpäiv») laivmeridianad Päiväižen läbitusen aigan. Sen täht lugetihe laivan pigut da ted.
Vl 1917 Angliž-Francine «Aigan kaičendha näht avol'jaižel merel»-konferencii rekomendui kaikile (soda- vai ei) olijoile merol laivile pidamha aigvöiden standartad. Ku laiv oli erasen valdkundan territorialižil vezil, ka se pidi necen valdkundan standartišt aigad. Laivan tulendan toižhe aigvöhö jäl'ghe kapitanal oli laskend sirta laivan častomarašt vai ei — kut hän tahtoi. Voziden 1920 da 1925 keskes flotilijoiden enambuz oti aigvöid da nenid ohjandimid kävutamha, no vaiše erased ripmatomad torgovanad tegihe sidä-žo edel Tošt mail'man sodad.
Laivan časuiš da päivitajankirjoiš aig ozutihe «aigvönen ümbrikirjutamižen» ühtes.
== Homaičendad ==
<references />
[[Kategorii:Aigvöd]]
| |||