Erinevus lehekülje "Kiviaig" redaktsioonide vahel

+ punktad
(+)
(+ punktad)
{{1000}}
[[Fail:National park stone tools.jpg|thumb|right|250px|Amuižed kivižed azeged, [[Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad|AÜV]].]]
'''Kiviaig''' vai '''Kiviaigad''' om tärtuz märičemha ristitkundan šingotesen avarod pordod edel [[metall]]oiden aigad ([[eneolit]] i [[bronzaig]]). Arheologine era zavodihe 3 mln vot tagaz, konz ezmäine [[gominid]] oti kived kädhe azegeks. Kiviaigad lopihe 6 tuhad vot tagaz [[metallurgii|metallurgijan]] sädandanke, 19. voz'sadal Avstralijan i Afrikan erasiš sijiš. Ottihe [[kivi]]d kävutamižhe ühtes metalloidenke erasiš kul'turoiš, kävutadas [[mellickivi|jauhtabkivid]] i [[ser]]aižid tähäsai. [[Sauvuz|Sauvused]] kivespäi da kivižiš materialoišpäi oma kaikiš amuižed.
 
== Ühthine harakteristik ==
Arheologine era zavodihe 3 mln vot tagaz, konz ezmäine [[gominid]] oti kived kädhe azegeks. Kiviaigad lopihe 6 tuhad vot tagaz [[metallurgii|metallurgijan]] sädandanke, 19. voz'sadal Avstralijan i Afrikan erasiš sijiš. Ottihe [[kivi]]d kävutamižhe ühtes metalloidenke erasiš kul'turoiš, kävutadas [[mellickivi|jauhtabkivid]] i [[ser]]aižid tähäsai. [[Sauvuz|Sauvused]] kivespäi da kivižiš materialoišpäi oma kaikiš amuižed.
 
== Pordod ==
Jagadas erad nenihe pordoihe: [[paleolit]] (aigaline, keskmäine, üläpaleolit), [[mezolit]], [[neolit]]. Vas'ken kävutamine — [[eneolit]], om päličmänendpord kiviaigaspäi [[bronzaig]]ha. [[Afrik]]an kiviaig jagase koume pordho: aigaline, keskmäine i möhäine kiviaig.
 
== Ristitun kul'turan šingotez ==
Kiviaigan ristit kävuti kivižid azegid mecadamha da rikomha živatoid, sauvomha pordaigaižid peitsijid i pert'kuluižid [[savi|savenke]], tehmaha toižid azegid, vaumičemha jauhod mectähkheinišpäi, omblemha sobad. Saudihe sur'kuluid [[dol'men]]id kivižen [[tela]]n abul, pühäpertid, kivirongid teveril. Kiven varmduz laskeb arheologile löuta uzid tedoid amuižes kundas kall'pirdandkuvišpäi da [[petroglifad|petroglifoišpäi]]. Primitivine torguind (vajehtuz tavaroil), religijan eziauguižed mujandad, mahapanend i ritualižed verod karguidenke oliba olmas.
 
Kiviaigal [[ristit]]un levigandmižavaruz ližadui Päivnouzmaižen Afrikan savannaspäi kaikhe mail'mhasai. Živatoiden kodikoičend i [[živatvodind]] zavodihe kiviaigan lopus. Ottihe ičeze kivid erazvuiččiden kävutandoiden täht: [[ola]] i mouckivine šoidkivi oliba tehmaha azegid i veičid, [[bazal't]] i čurukivi — mellickivid. Mugažo pumaterialan, luiden, munakoren i pedran sar'viden kävutand leviganzi. Amuižed kivižed kalud elädas meiden päivil-ki, toižed hajetas aigan mändes, i arheologii tedoidab endišt kividen mödhe tobjimalaz.
 
== Homaičendad ==
<references/>
 
{{Commons|Category:Stone Age}}
 
{{stub}}
[[Kategorii:Kiviaig| ]]
[[Kategorii:Istorijanedeline aig]]
63 289

muudatust