Pirg om sömine tahthaspäi miččenke-ni päluiženke (avol'jaine) vai südäimenke (umbel'jäine, saubaline), kudambad pašttas vai räkištadas.

Formitadud vepsän pirgad varastadas päčid

Pühäpäivän i praznikan söm vepsän elos. Slokosttäs veroližid pirgoid reskas nižu- vai rugižtahthaspäi.

Erased instrumentad pirgoiden tehmižen täht: pirgvärtin, pirgpuik.

ToižendadRedigeeri

  • Bolpirg — pirg bolan marjoidenke.
  • Bounušnik — pirg lapačuikahidenke senidenke.
  • Haudpirg — pirg haudnikoidenke (hauttud nagrhenke).
  • Hernehpirg, hernehnik, hernehsuusin — pirg hernhenke.
  • Jauhpirg — pirg päluižeta i südäimeta.
  • Kalakurnik — pirg-kurnik pašttud kalanke südäimes.
  • Kapustnik, kapustpirg — pirg kapustanke.
  • Kokat' — pen' nügelzoittud molembiš polišpäi pirg südäimenke.
  • Kubel'nik — umbel'jäine pirg (südäimenke).
  • Kurnik — pirg kalanke vai lihanke.
  • Labohtez — pirg nagrhenke vai kartohkanke.
  • Levaš — avol'jaižen pirgan (päluiženke) toižend.
  • Lihakurnik — pirg lihanke.
  • Mustiknik, mustikpirg — pirg mustikaižen marjoidenke.
  • Nabolnik — pirg bolan marjoidenke päluižeks.
  • Nagrižpirg — pirg nagrhenke.
  • Pirgut — pen' pirg.
  • Suusin — avol'jaižen pirgan toižend.
  • Šoiduikaz pirg — pirg lapakoiktoidenke šoiduidenke.
  • Šonnik — pirg šonanke.
  • Taukunpirg — pirg tauknanke.
  • Tulčenik — umbel'jäine pirg bobsüdäimenke (bobad vai herneh).

Pirgha sidotud vepsän muštatižRedigeeri

Nagrižpirgas eile sömäd, nekrutas eile oluhad.

Kacu mugažoRedigeeri

HomaičendadRedigeeri



  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.