Orav

Oravad
Järgeline orav (Sciurus vulgaris)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata) Klass: Imetaiživatad (Mammalia) Heimkund: Nühtajad (Rodentia) Sugukund: Oravižed (Sciuridae) Heim: Oravad
Latinankel'ne nimi
Sciurus (Linnaeus, 1758)
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 180171 NCBI 10001

Orav(ad) (latin.: Sciurus amuižgrekan kelen σκιά skia i οὐρά oura sanoišpäi «pilvez-händ») om mecživatoiden heim Nühtajad-heimkundaspäi.

Erikod

Voib löuta oravid Evropas, Azijas (ven vö), Pohjoiž- i Suviamerikas.

Tetas 30 erikod Sciurus-heimos:

• Sciurus aberti — Abertan orav
• Sciurus aestuans
• Sciurus alleni — Allenan orav
• Sciurus anomalus
• Sciurus arizonensis — Arizonan orav
• Sciurus aureogaster — Kuldaižpökuine orav
• Sciurus carolinensis — Karolinan orav
• Sciurus colliaei — Koll'jen orav
• Sciurus deppei — Deppen orav
• Sciurus flammifer — Lämoikarvaine orav
• Sciurus gilvigularis — Pakuižkurkuine orav
• Sciurus granatensis — Ruskedhänd orav
• Sciurus griseoflavus — Hahkpakuine orav
• Sciurus griseus — Hahk orav
• Sciurus ignitus
• Sciurus igniventris
• Sciurus lis
• Sciurus nayaritensis — Najaritine orav
• Sciurus niger — Must orav
• Sciurus oculatus
• Sciurus pucheranii
• Sciurus pyrrhinus
• Sciurus richmondi — Ričmondan orav
• Sciurus sanborni — Sanbornan orav
• Sciurus spadiceus
• Sciurus stramineus
• Sciurus variegatoides — Kaks'karvaine orav
• Sciurus vulgaris — Järgeline orav
• Sciurus yucatanensis — Jukatanan orav

Irdpol'ne nägu

Hibj i händ oma pit'kad, korvad oma pit'kähkod, karvan muju — muzabur vauktanke pökonke, karv voib olda mugažo hahk tal'vele vai kaiken.

Živat om mectusen objektaks karvha näht. Voib mända puitkele pagon aigan.

Söte

Oravad varatas pähkmid tal'veks, kaidas maha niid mugažo, se abutab puile äikerdoitas. Voib harjoitada oravad söteltas käzišpäi, no ei rekomendui necidä, mecživat voib satatada kät i voib läžuda mustmoral, ozutesikš. Södas kazmusiden paloid tobjimalaz (käbud, urbad, semned, plodud i vihoštez), senid, gavedid, munid (vilumaiš pähkmen sijas), eskai penid linduid, erasti penikaižid imetaiživatoid i löcuid.

Oravad kuludas hambhid puil, no ei voigoi erištada pun oksad elektroveimespäi, muga hö kuctas elektrusen keskustusid. Voib panda räzinlaudad vai küksta oravad kodiživatoiden (koir, kaži) tactud karval.

Oravha sidodud vepsän tärtuz

• Puitab, mäneb puitkele — orav hüppib puiden ladvoidme.

Kacu mugažo

• Oravanhänd (kazmuz)
• Oravjäh (babuk)