Muiktuz om himine ühtnend, kudamb voib antta vezinikan kation (m. n. Brönstedan muiktuz), vai ühtnend, kudamb voib otta ičheze elektronine par kovalentižen sidon sündumiženke (L'juisan muiktuz).

Meiden elos da tehnikas, konz pagištas muiktusiden polhe, pidadas tärtmižes Brönstedan muiktusid. Nened muiktused sätas vezisegoitesihe gidroksonijan ioniden (H3O+) liig. Neniden ioniden olemine segoiteses andab muiktad magud, ned voidas vajehtada indikatoriden muju. Gidroksonijan ioniden luja koncentracii ajab ärdutandan.

Muiktusiden vezinikan likujad atomad voidas vajehtuda metalloiden atomoidenke; siloi sündudas solad, kudambihe mülüdas metalloiden kationad da muiktuzjändusiden anionad.

Muiktused oma tetabad amuižiš aigoišpäi. Niiden teorijad sädandan naprindad jätkustuiba 18. voz'sadaspäi. Muiktusiden da alusiden Brönstedan — Lourin i L'juisan teorijad oma sätud molembad vl 1923, ottas kävutamižhe niid avaros nügüd'aigan-ki.

HomaičendadRedigeeri


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.