Malärii

Malärii (ital.: mala aria «paha il'm», ende oli tetab kut «soiden säruläžund») om transmissivižiden kertläžundoiden grupp, kucuse Plasmodium-heimon protistoiden parazitoil. Tartub ristitule Anopheles-heimon emäsäs'kiden purendoiden kal't.

Tartutadud *Plasmodium vivax*-protistal eritrocit

Läžund kaimdase säruläžundal, särgutesil, pärman (splenomegalii) i maksan (gepatomegalii) suruden ližadusil, anemijal. Voib lähtta 10..15 päivest tartutandaspäi simptomiden olendhasai. Harakterizuiše hronižil toštmižil (recidivoil), voib mända severz'-se vozid londuseližen immunitetan tulendhasai.

Läžumižlugu oli 350..500 mln statjoid vodes 21. voz'sadan augotišes, niišpäi 1,3..3 mln lopihe surmal. Vozil 2000−2013 läžujiden malärijal kolendoiden lugu väheni poleks endustusihe kacmata. Nügüd'aigan tartudandan statjoiden 85..90 % tegese Afrikas Saharan suvemb, heispäi lapsed edel vižvottušt igäd inficiruišoiš päpaloin.

Olii vakcin malärijan plazmodijad vaste om effektivine statjoiden 31..56 procentas. Uz' vakcin korktembanke effektivižusenke (90 % da sen enamba ezimeletaden) om kodviš.

Toižendad

Plasmodium-parazitoiden erikoiden augotižlibund valdkundoidme (endemižed mad, 2016)

Läžundan simptomatik, joksend i endustuz rippudas plazmodijan-läžundantegijan erikospäi, no paloin.

Tropižen malärijan läžundantegii — Plasmodium falciparum. Kucub kaikiš enamba varulišt formad, löumendusidenke paksus i korktanke kolendmäranke. Nece-žo form om kaikiš enamba levitadud (kaikiden statjoiden 91 % vl 2006).
Nell'päiväižen malärijan läžundantegii — Plasmodium malariae. Kurod tegesoiš 72 časus tobjimalaz.
Koumepäiväižen malärijan i sen pojavan ovale-malärijan läžundantegijad sättudas Plasmodium vivax- i Plasmodium ovale-erikoile. Kurod tegesoiš kaikuččes 40..48 časus.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.