Mänt

Mäntan tipine Mentha spicata-erik Osak-lidnas, Japonii

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Lamiales
Sugukund:	Lamiaceae
Heim:	Mänt

Latinankel'ne nimi

Méntha L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 32264

NCBI 21819

Mänt (latin.: Mentha) om äivoččiden (tobjimalaz) heinäsižiden hajukahiden kazmusiden heim. Mülütadas Lamiaceae-sugukundha. Heim kogoneb 24 erikospäi i niiden 15 gibridaspäi.

Leviganduz

Heimon erikod kazdas Evropas, Azijas, Afrikas, Avstralijas i Pohjoižamerikas. Navettäs nepsut. Kazvatadas maižanduzkul'turaks.

Ümbrikirjutand

Jurišt kazvab avaros i anastab uzid territorijoid. Seikhed oma nellikleiktusenke, püštoiktad 10..120 sm pitte, sarakoičesoiš. Lehtesed oma parakahad, pehmdad paksus, piiženke röunanke. Niiden muju oleleb muzavihand, hahkvihand, ruskedsinine, sinine, vauhpakuine.

Änikoiden muju om vauktaspäi purpurižhesai. Plod om pähkmut, siš om 1..4 sement.

Kävutand

Kazvatadas lehtesid eriližmaguteseks i miše sada efirvoid, kaikuččen erikon voi om toine. Mentol om efirvoin päsubstancii, ottas parfümha i ližatas kodihimijha. Mäntan lehtesed mülüdas tuaregoiden čajhu. Ližatas limonadha, šokoladha, keitišhe.

Spravitadas kibuid südäikohtus i rindhas. Hajuterapijan pala. Ottas mäntad londuseližeks insekticidaks. Kucub allergijad erasil ristituil.

Valitud erikod

Mentha aquatica — Vezimänt
Mentha australis — Avstraline mänt
Mentha canadensis — Kanadine mänt
Mentha dahurica — Daurine mänt
Mentha longifolia — Pit'klehtesine mänt
Mentha micrantha — Henänikoine mänt
Mentha spicata — Tähkasine mänt, heimon tipine erik

Homaičendad

Mänt Vikiaitas