Ludeghein
Ludeghein | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
Rhododendron tomentosum Harmaja, 1990 Lédum palústre L., 1753 | ||||||||||||||
|
Ludeghein (latin.: Rhododendron tomentosum, sinonim i edeline latinine päine nimituz Ledum palustre) om kazmusiden levitadud erik, igähižvihand penzaz. Mülüb Kanabränvuiččed-sugukundha.
Leviganduz
vajehtaKazmusen žomad oma levitadud Evropan pohjoižes i keskuzpalas, kaikedme Sibiridme i Edahaižedme Päivnouzmadme (Čukotkal-ki), Japonijas i Korejas, Kitain erasiš-se rajoniš.
Ludeghein kazvab tundran samalsoiš, turbazsoiš, kavagmectahondoiden sodunuziš maiš, lehtkuziden tarhoiš koivun penzhištonke i jonikaiženke. Sädab avaroid žomid paksus.
Ümbrikirjutand
vajehtaKazmuz oleleb 50..60 sm kortte, 120 sm erasti, jurišt kazvab 40 santimetrhasai süvütte. Enččiden voziden venujad seikhed jurdudas, nored barbad oma seižujad äiluguižed. Kazmuz-mikotrof. Lehtesed kazdas lühüdoil varzil.
Äikerdoičeze semnil i juril. Ludegheinän vauktad änikod oma 8..10 mm surudel, rusttan polhe erasti, keratud änikuseks vidhe santimetrhasai diametral. Änikoičeb semendkus-heinkus, plodud küpsnedas heinkus-elokus.
Kävutand
vajehtaLudeghein om travii ristitun i živatoiden täht, pidab keitta ottud met sišpäi.
Ottas zelläks vaiše lekarin käskön mödhe, kävutadas insekticidaks (gavedid vaste), rikob kuldatabad stafilokokkad.
Homaičendad
vajehta
Ludeghein Vikiaitas |