Ludeghein
Ludeghein
Ludeghein
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Kanabr'änikoižed (Ericales)
Sugukund: Kanabränvuiččed (Ericaceae)
Heim: Rododendron (Rhododendron)
Erik: Ludeghein
Latinankel'ne nimi
Rhododendron tomentosum Harmaja, 1990
Lédum palústre L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 894434
NCBI 49170

Ludeghein (latin.: Rhododendron tomentosum, sinonim i edeline latinine päine nimituz Ledum palustre) om kazmusiden levitadud erik, igähižvihand penzaz. Mülüb Kanabränvuiččed-sugukundha.

Leviganduz

vajehta

Kazmusen žomad oma levitadud Evropan pohjoižes i keskuzpalas, kaikedme Sibiridme i Edahaižedme Päivnouzmadme (Čukotkal-ki), Japonijas i Korejas, Kitain erasiš-se rajoniš.

Ludeghein kazvab tundran samalsoiš, turbazsoiš, kavagmectahondoiden sodunuziš maiš, lehtkuziden tarhoiš koivun penzhištonke i jonikaiženke. Sädab avaroid žomid paksus.

Ümbrikirjutand

vajehta

Kazmuz oleleb 50..60 sm kortte, 120 sm erasti, jurišt kazvab 40 santimetrhasai süvütte. Enččiden voziden venujad seikhed jurdudas, nored barbad oma seižujad äiluguižed. Kazmuz-mikotrof. Lehtesed kazdas lühüdoil varzil.

Äikerdoičeze semnil i juril. Ludegheinän vauktad änikod oma 8..10 mm surudel, rusttan polhe erasti, keratud änikuseks vidhe santimetrhasai diametral. Änikoičeb semendkus-heinkus, plodud küpsnedas heinkus-elokus.

Kävutand

vajehta

Ludeghein om travii ristitun i živatoiden täht, pidab keitta ottud met sišpäi.

Ottas zelläks vaiše lekarin käskön mödhe, kävutadas insekticidaks (gavedid vaste), rikob kuldatabad stafilokokkad.

Homaičendad

vajehta