Kur'genkengäd

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Üksidülehtesižed (Monocotyledoneae)
Kund:	Asparagusänikoižed (Asparagales)
Sugukund:	Orhidejižed (Orchidaceae)
Heim:	Cypripedium
Erik:	Kur'genkengäd

Latinankel'ne nimi

Cypripedium calceolus L.

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 43541

NCBI 53038

Kur'genkengäd (latin.: Cypripedium calceolus) om äivozne heinäsine kazmuz. Erik om Cypripedium-heimon tipine, mülüb Orhidejižed-sugukundha.

Leviganduz

Kazvab Evrazijan meczonas venonke vauktusenke i täizöiženke nepsudenke. Pojavad lähižed erikod oma Kitaiš, Korejas i Pohjoižamerikas.

Voib kazda sada vot oiktas sijas. Navedib neitraližid i muglreakcijanke mahusid, gumusan korktanke mülündanke. Pakaiženvastaine kazmuz. Meckazmuz tegihe harvaks i om kaičendan al.

Ümbrikirjutand

Jurišt om lühüd, äiluguižudenke kovidenke juridenke. Jur'sisteman diametr sase 60..70 santimetrhasai kul'turkazmusil. Seikh om 15..60 sm kortte, kaks'..nell' lehtest kazdas sen keskpalaspäi. Ellipsanvuiččed lehtesed čereduišoiš i išttas seikhel. Üks'..koume änikod om änikuses. Kazmuz änikoičeb semendkun keskes — kezakun augotišes, pölüstoittud änikod näidudas kahtel-koumandel päiväl. Plod om konorüt.

Äikerdoičese semnil i juril. Ezmäižed änikod semnišpäi oleskeldas 15..17-ndel vodel, kožujal sijal — kahesandel vodel.

Kävutand

Kul'turoitihe kur'genkengid. Kazvatadas sen gibridoid lähižidenke erikodenke änikoihe näht.

Homaičendad

Kur'genkengäd Vikiaitas