Kül'mänik

Kül'mänik
Kül'mänik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Vesnuhheinänikoižed (Ranunculales) Sugukund: Vesnuhheinižed (Ranunculaceae) Heim: Tulleihein (Anemone) Erik: Kül'mänik
Latinankel'ne nimi
Anemóne nemorósa L., 1753
Areal
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 181875 NCBI 37489

Kül'mänik (latin.: Anemone nemorosa) om Evropan äivozne heinäsine kazmuz. Erik mülüb Vesnuhheinižed-sugukundha.

Leviganduz

Kazmuz om levitadud Evropan päivlaskmas, keskuzpalas i pohjoižen suves, Keskmeren regionan pohjoižes, Venäman evropižen palan meczonas.

Voib löuta kazmusid levedlehtesižiš mecoiš päpaloin. Ku putub kuzištos, ka ende dubmec kazvoi sen sijal tobjimalaz. Kül'mänik voib dominiruida heinkatkes.

Ümbrikirjutand

Kazvab 25 santimetrhasai kortte. Jurišt om sanged lapakoiged cilindrine, andab sarakoid i levigandeb teravas, muga kazmuz sädab žomid.

Üks'jäine änik om kazmusel, sase 2..6 santimetrhasai diametral. Londuseližen kazmusen änikoiden muju om vauged ruskedsiniženke ližamujunke äniklehtesen irdpolespäi. Äniklehtesiden form om munanvuitte, niiden lugu oleleb kudespäi kaheshasai. Kazmuz änikoičeb sulakun lopuspäi semendkun keskhesai. Äiluguižed semned küpsnedas kezakus i anttas idüid tulebal vodel.

Kävutand

Dekorativine kazmuz, kazvatadas enamba 70 sortud saduiden änikgrädoil. Äniklehtesiden i lehtesiden muju voib olda toine sortuidme.

Kül'mänik andab heid'omad i nektarad mezjäižile. Kazmusen palad oma toksižed, no kävutadas medicinas.