Jangon
Jangon (mjanm.: ရန်ကုန် [jàɰ̃.ɡòʊɰ̃]), vepsän kirjamil: Jangoun, edel 1989. vot Rangun) om Mjanmaran kaikiš suremb lidn. Se om Jangonan agjan administrativine keskuz da pala mugažo.
Flag | |
Valdkund | Mjanmar |
Eläjiden lugu (2014) | 5,160,512 ristitud |
Pind | 598,75 km² |
Pämez' | Bo Htai (uhoku 2021—, Bo Htay) |
Telefonkod | +95-(0)1 |
Aigvö | UTC+6:30 |
Istorii
vajehtaEnde kalanikoiden Dagon-külä oli lidnan sijas. Vspäi 1775 sanu sidä vägestusel kunigaz udesnimiti nügüdläižikš, Jangon-nimituz znamoičeb «vihankandandan lopind». Britanižed kolonizatorad kävutihe sen vajehtadud variantad.
Vn 2005 kül'mkun 6. päivhäsai Jangon oli valdkundan pälidnaks, sid' sirtihe sidä Naip'jidoho. Jangon jäi valdkundan ižandusen, kul'turan da opendusen znamasižembaks keskuseks tähäsai.
Ižandusen päsarakod oma omblendfabrikad, sauvond, torguind, transportine sarak (järed meriport). Lidnan šingotez vitkostase vällän finansižen sferan, elektrusen vajaguden i rahvahidenkeskeižiden sankcijoiden tagut.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase valdkundan suves, Jangon-jogen randal, 15 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad lidnan keskuzpalaspäi Indižen valdmeren randhasai om 30 km.
Klimat om subekvatorialine. Sä om pil'vekaz lujas vihmsezonan aigan, päivoikaz toižil kuil. Voden keskmäine lämuz om +27,4 C°, keväz'kun-semendkun +28,9..+30,6 C°, tal'vkun-vilukun +24,9..+25,4 C°, toižil kuil +26..+28 C°. Ekstremumad oma +9,2 C° (tal'vku) i +42,2 C° (sulaku, semendku). Paneb sadegid 2841 mm vodes. Vihmsezon oleskeleb semendkus-redukus, enamba sadegid om kezakus-elokus (554..624 mm kus). Kuiv sezon tuleb kül'mkus-sulakus, vähemba sadegid om tal'vkus-uhokus (17 mm pordos). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 65..69 % röunoiš tal'vkus-sulakus, 85..87 % kezakus-sügüz'kus. Lidn aluštub tropižile ciklonoile voden tobjad palad.
Tobmuz
vajehtaJangon-lidn jagase 33 nimitadud lidnrajonaks (angl.: township). Ned mülüdas Jangonan agjan erazvuiččihe ümbrikoihe: Päivlaskmaižes om 12 rajonad, Päivnouzmaižes 14, Pohjoižes nell', i Suvižes om kaks' rajonad. Rajonan šingotesen komitet ohjandab kaikuččel lidnrajonal. Jangon-lidnan šingotesen komitet (angl.: Yangon City Development Committee, YCDC) ohjandab kaikel lidnal.
Edeline lidnan pämez' om Maung Maung Soe (mjanm.: မောင်မောင်စိုး, sulaku 2016 — viluku 2021).
Eläjad
vajehtaJangonan ristitišt ületi millionad 1940-nzil vozil i oli 1 302 000 eläjid vl 1950. Vn 2014 Mjanmaran rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 5 160 512 ristitud. Kaik 7 360 703 eläjad om ezilidnoidenke 10 170 km² pindal (Jangonan agj, 2014).
Läz 20 universitetad i kolledžad oma avaitud lidnas, niiden kesken Ezmäine i Toine medicinižed universitetad, Jangonan tehnologine universitet, Kompjutertedoidusiden universitet, Mjanmaran meriuniversitet.
Transport
vajehtaAvtobusad gazpoltusel, taksid, ehtatimed i tramvai (kuz' kilometrad vspäi 2016) oma kundaližeks transportaks lidnas. Rengazraudte om saudud 46 km pitte, se radab passažiroiden täht (39 stancijad).
Rahvahidenkeskeine civiline Jangon-lendimport (RGN / VYYY, 6,1 mln passažiroid vl 2018) sijadase 15 km pohjoižhe lidnan keskuzpalaspäi. Tehtas reisid Suvipäivnouzmaižen Azijan kaikiš surembihe lidnoihe, mugažo Mjanmaran äjihe lidnoihe.
Irdkosketused
vajehta- Lidnan oficialine sait (ycdc.gov.mm). (mjanm.) (angl.)
Jangon Vikiaitas |