Händtähtaz

Händtähtaz vai Komet (amuižgrek.: κομήτης komḗtēs «karvakaz», «hibusikaz») om relätivižešti pen' taivhaline hibj, punose Päiväižes ümbri lujas elliptižedme orbitadme konižen leiktusen nägul.

21P/Džakobini — Cinneran komet vn 2018 sügüz'kus

Necen kosmoshibjan südäituk kogoneb vedespäi, metanaspäi da toižiš lendlijoiš gazoišpäi kovas olendas. Pölü mülütab nenid substancijoid: cianidad, rik, natrii, raud, kobal't, nikel'. Gazan i pölün šoidud čereduidas, sen tagut čudeged oleldas gazoiden purustusen aigan. Reigud ottas südäitukun mülün nellhäsai videndest. Pölün da gazan pil'v südäitukus ümbri (koma) sädase lähenemižes Päiväižennoks. Harakterizujad händad pölüspäi da gazaspäi tegesoiš erasti vaiše. Vn 2021 elokule löutihe 6996 händtähtast, miččed oma Päiväižen sisteman südäiagjaha vai planetoiden agjaha. Ezimeletaden kometad tuldas sisteman südäiagjaha Oortan pil'vespäi, kudambas om äi händtähthiden südäitukuid.

Händtähthiden loštabuz rippub keskustaspäi Päiväižennoks. Niiden vaiše pen' pala lendab läz Päiväšt i Mad muga läheli, miše voimuz om nähta pal'hal sil'mal, sen aigan ristit nägub kometan komad todešižikš severz'-se kümnikad tuhoid kilometrid surtte i händad 1,4 mln kilometrhasai pitte. Händ om oigetud čuradushe Päiväižespäi paksumba kaiked päiväižtullein painuden tagut, händan i päiväižtullein saum rippub henegiden massaspäi čudegiš i Päiväižen aktivižusespäi. Äjad meteorad («langenijad tähthad») da niiden regulärižed valud oma händtähthiden augotižlibundanke.

Händtähthad lühüdanke pordonke letas orbitadme koume..kümne Man vot periodižusenke, mugomid om läz 400. Mülüdas Jupiteran, Saturnan, Uranan, Neptunan kundoihe. Oz., tetaban Gallein kometan punondan pord om 75..76 vot, sase Neptunan orbithasai i mülüb sen kundha.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.