Elizavet I (angl.: Elizabeth I of England; sünd. 7. sügüz'ku 1533, Grinvič, Anglijan kunigahuz — kol. 24. keväz'ku 1603, Ričmond (London), Anglijan kunigahuz) oli Anglijan i Irlandijan kunigaznaine vs 1558 kül'mkun 17. päiväspäi surmhasai.

Elizavet I
angl.: Elizabeth I
Elizavetan Ezmäižen portret (läz 1575 vot, tundmatoi pirdai, Rahvahaline portretgalerei Londonas)
Elizavetan Ezmäižen portret (läz 1575 vot, tundmatoi pirdai, Rahvahaline portretgalerei Londonas)
radmižen toižend:

politikanmez'

sündundan dat:

7. sügüz'ku 1533[1][2][3]

sündundan sijaduz:

Palace of Placentia[d], Greenwichi linnaosa[d], Suur-London[d], Anglii

valdkund:

Flag of England.svg Inglismaa kuningriik[d]

kolendan dat:

24 keväz'ku (3 sulaku) 1603[1][2][3] (69 vot)

kolendan sijaduz:

Richmond Palace[d], London Borough of Richmond upon Thames[d], Suur-London[d], Anglii

tat:

Henry VIII[d][4]

mam:

Anne Boleyn[d][4]

avtograf:

Autograph of Elizabeth I of England.svg

Commons-logo.svg Elizavet I VikiAitas

Tuli valdištmele Marija I-sizaren jäl'ghe. Elizavetan I toižed nimed oma Kunigaznaine-neižne (angl. The Virgin Queen), Hüvä Bess-kunigaznaine (angl. Good Queen Bess) vai Gloriana. Anglijan Genrih VIII-kunigahan da hänen kahtenden Anna Bolein-akan noremb tütär, nimitihe Genrihan maman (Elizavet Jorkalaine) oiktastuseks. Jäl'gmäine Tüdoroiden dinastijaspäi, lapsid ei olend. Jäl'gmäižen valdan mödhe, Jakov I, Šotlandijan Marija Stüart-kunigaznaižen poig, kändihe Elizavetan I jäl'ghetulijaks da ezmäižeks Stüartad-dinastijaspäi.

Ičeze ohjandusen aigan Elizavet tegi venod politikad, vedi sidä varunmujandonke päzutamha rahvahanikoiden sodad da ridoid susedoidenke. Oli protestantizman polenpidajan, no laski katoližen-ki jumalankodikundan olendad. Abuti šingotadas draman teatrale. Anglijan kunigaznaižen tobmuz ei olend absolütižeks, parlamentan ühtnijad i Peitol'ne Nevondkund valatoitiba händast.

Sikš ku kul'tur šingotaškanzihe (Šekspir, Marlou, Bekon) da Anglii sai tobmut valdmeril Ispanijan sijas (Vägevan Armadan murenduz, Dreik-merimatkadai, Ost-Indijan kompanii), ka Elizavetan Ezmäižen ohjandusen aig kucuse «Anglijan kuldasižeks igäks». Vl 1587 Pohjoižamerikan ezmäižen anglijalaižen eländpunktan aluz om pandud.

HomaičendadRedaktiruida

  1. 1,0 1,1 Saksamaa Rahvusraamatukogu, Berliini Riigiraamatukogu, Bavarian State Library et al. Record #118529870 // Integrated Authority File — 2012—2016.
  2. 2,0 2,1 SNAC — 2010.
  3. 3,0 3,1 Find A Grave — 1995. — ed. size: 165000000
  4. 4,0 4,1 Blain V., Grundy I., Clements P. The Feminist Companion to Literature in English: Women Writers from the Middle Ages to the Present — 1990. — P. 335.
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.