Kana
(Oigetud lehtpolelpäi Cipaižed)
Kana | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kukoi i kana | ||||||||||||||||
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||||
Gallus gallus domesticus (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||||
|
Kana (latin.: Gallus gallus domesticus, erasti Gallus domesticus) om kodikoittud 5,5 tuh. vozid tagaz suviazijalaine džungliden Gallus gallus-lind, maižanduzživat samha lihad da munid. Kaikiš äiluguižemb maižanduzlind mail'mas.
Kodikoittud lind lendab pahoin i ei voi leta edahan meclindun erineden, no voib joksta teravas. Oleleb 1,5..5 kg vedutte, kukoi om järedamb kilogrammas mi kana. Tetas enamba 180 sugud mail'mas. Lindunpoigaižed — cipad, cipaižed, cipuižed, kananpoigad.
Ümbrikirjutand
vajehtaKana-erikon sugudimorfizm ozutase sel'ktas. Kana i kukoi oma harjanke päl, se om termoreguläcijan organ. N'ok om kover vähän. Höunhišton muju oleleb erazvuitte lujas.
Kanoiden toižendoiden vepsän nimed
vajehta- Haudoi kana — haudui munid (poigaižid) kana.
- Poikkana — nor' kana.
Kanaha sidodud vepsän tärtused
vajehta- Kanankočk — čoga tanhas kanoiden täht.
- Kutk, kanankoda — sauvuz kanoid pidamha.
- Tüku-tüku — sana kucumha kanoid.
Kanaha sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed
vajehtaMuštatišed
vajehta
- Haudui kana, tegihe kukoi.
- Kadoi kuti kana kapkehe / Sömäiži kuti kana kapkes.
- Kana ei potkaida.
- Kana eile lind, ak eile ristit.
- Kana kakatab, munan toivotab.
- Kanad külläks ei sa sötta, a neidišt igäs ei sa sätatada.
- Kanoidenke pande, kukoidenke libu.
- Mahtad munid söda, ka mahta i kanoid sötta.
- Näl'ghižele kanale kagr uniš näguse.
- Ozavale kukoi munib, a ozatomale i kana ei muni.
- Soged-ki kana pule putub.
Ozoitesed
vajehtaEdel oraine, keskel keraine, jäl'gil (jäl'giči) labidoine (kana).
Kacu mugažo
vajehtaHomaičendad
vajehta
Kana Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |