Berlinan sein

Berlinan sein — publicistikas i istorižes tedos vahvištoittud inženeriž-tehnižiden sauvusiden da varmitesiden kompleksan nimituz kel'dzonanke. Se oli saudud Germanijan Demokratižen Tazovaldkundan tobmuden organoil nevondkundaližen ohjandusen käskön mödhe Päivlaskmaižes Berlinas ümbri GDT:n valdkundröunadme i oli kävutandas vn 1961 elokun 13. päiväspäi vn 1989 kül'mkun 9. päivhäsai.

Jagadud Berlinan kart. Berlinan sein om znamoitud pakuižel pirdal, rusttad čokkoimed — kontrol'punktad

Seinän sauvusiden kompleksan ühthine piduz oli 156,4 km, niišpäi 43 km Berlinan röunoiš da 112 km Päivlaskmaižen Berlinan irdpolel. Arni seinäd otiba sen kompleksan 111,9 kilometrad.

Istorii

Tankanvastaižed zaborkad i Berlinan sein lidnan Keskuzrajonan Markgrafen-irdal, fotokuvan dat om tedmatoi

Toižen mail'man sodan lopindan jäl'ghe vl 1945 Saksanma jagoihe nelläks okkupacižeks zonaks, i iče Berlin, kudamb oli nevondkundaližes zonas, jagoihe sektoroikš mugažo. Se märhapanend tegihe kahten Saksanman valdkundan formiruindan augotižpunktaks: Germanijan Federativine Tazovaldkund (GFT) päivlaskmas vl 1949 i Germanijan Demokratine Tazovaldkund (GDT) päivnouzmas sil-žo vodel. Berlin oli kahten mirun röunal i kändihe vastustusen arenaks.

Aigan mändes röun kahten Saksanman keskes tegihe läbipäzmatomaks, i 1960-nziden voziden augotišele pagod, kudambad oliba oigetud GDT:aspäi Päivlaskmaižhe Berlinha, jätksihe. Nece «aivoiden valu», kut nimitadihe sidä Päivlaskmmas, kucui onetont situacijad GDT:s. Reakcii sihe azjaha ei käskend varastada ičtaze.

Vn 1961 elokun 12.-13. päividen öližel aigal GDT zavodi Berlinan seinän sauvomišt. Ezmäi ned oliba pordaigaližed zaborkad ogahižes vanuimespäi, no pigai betonblokad, kaclendtornad, minpöud da ogakaz vanuim vajehtiba niid. Sein kändihe «raudasižen uudimen» fizižeks hibjaks, kudamb jagoi Evropad. Se kändihe ei vaiše lidnan, no mail'man-ki jagandan simvolaks, kahten ideologižen lagerin eziriviš.

Kaik 28 vot, vozil 1961−1989, sein jäi vägestamatoman zaborkan, i äjad ristitud napriba pageta GDT:späi, paksus paniba ičeze elod varhu. Äjad mad napriba vägestada zaborkoid, verajad kändisoiš toivon da toran joudjudes znamoikš. Päivlaskmpol'ne Berlin kändihe protestoiden i demonstracijoiden kesksijaks jagandad vaste, vastustusen i joudjuden simvolaks.

Sen pordon kul'minacii oli AÜV:oiden Ronal'd Reigan-prezidentan pagin Brandenburgan verajas vl 1987, kus hän kucui nevondkundališt Mihail Gorbačov-pämest panda seinäd mantazole. Nece kucund tegihe Saksanman ühtištusen toivon simvolaks i zavodi vilusodan lopindad.

Vn 1989 9. päiväl kül'mkud, jäl'ges äivoččid protestoid i vajehtusid Päivnouzmaižes Evropas, GDT:n ohjastuz tedoti röunoiden avaiduses. Tuhad ristituid päivnouzmpolespäi rigehtiba seinännoks, i röunanvarjoičijad ei telustanugoi heile. Nece azjtego tegihe aigaks, konz Berlinan sein lanksi ei vaiše fizižikš, no ideologižikš-ki.

Seinän lanktusen jäl'ghe valdkundan lanktend tuli sen murendusespäi, vn 1990 3. päiväl redukud Saksanman oficialine ühtištuz tegihe, se oti päivlaskmaižen palan oficiališt nimitust. Berlinan seinän lanktend tegihe vilusodan lopun, joudjuden triumfan da jagadud rahvahan ühtištusen simvolaks. Sil-žo aigal ma hot' ühtištui-ki, no kut politine muga ekonomine-ki palah'ne jagand jäb nügüdehesai.

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.