Ajanine kuz'

Ajanine kuz' Hokkaidon mägil

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Kavag'kazmused (Pinophyta)
Klass:	Kavag'kazmused (Pinopsida)
Kund:	Pedaižed (Pinales)
Sugukund:	Pedaižed (Pinaceae)
Heim:	Kuz' (Picea)
Erik:	Ajanine kuz'

Latinankel'ne nimi

Picea jezoensis (Siebold & Zucc.) Carrière, 1855

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 0

NCBI 67778

Ajanine kuz' (latin.: Picea jezoensis) om kuz'-heimon puiden erik. Latinine nimituz libub Hokkaidon edeližes Edzo-nimitusespäi.

Leviganduz

Kuzen erik om levitadud Edahaižes Päivnouzmas: Sihote-Alin', Sahalin, Kamčatk, kazvab harvemba Amuran agjan mägil, Jakutijan suves i Ohotskan meren päivlaskmaižel randal. Mugažo om levitadud Kitain pohjoižpäivnouzmas i Hokkaido-sarel. Kazvab nepsas venos klimatas, ei edahamb mi 400 km valdmerespäi.

Ei navedi igähižen rougun lähišt olendsijad i sodunuzid mahusid.

Kuz' voib kadoda lujan varhapanendan tagut sättujiš tahondoiš, no täuz' kadond ei grazi, kazvab läbipäzmatomiš sijiš päpaloin.

Ümbrikirjutand

Eläb 350..400 vot, erasti 500 vodhesai. Seižui pimedust vaste, voib šingotadas vitkos 50..120 vot toižiden puiden al. Avoinuzil sijil nored kuzed mokitas pakaižišpäi. Pun korktuz sase 35..40 m, harvoin 50 metrhasai, tüvi om 100..110 santimetrhasai sankte.

Kron om piramidanvuitte, necen kuzen mecas om pimed da vilukoz i ei ole alamecad paksus. Mi korktemb mägidme, ka kuzed kazdas madalamb da hoikamb. Käbud oleskeldas 20..50-voččes igäspäi, om äi käbuid kerdan koumes..vides vodes. Ned oma oigetud alahaks, 3,5..8 sm pitte.

Kävutand

Pumaterial kävutase mecanümbruradmižes i sauvondas. Ajanine kuz' om kožui mechimižen sarakon täht, kor' om hüvä dubindsubstancii.

Vezan efirvoi (1,5..1,7 %) voib kävutadas parfümerijas.

Alaerikod

Picea jezoensis subsp. jezoensis
Picea jezoensis subsp. hondoensis

Homaičendad

Ajanine kuz' Vikiaitas