Sur' poukahtuz

Sur' poukahtuz om tundištadud tedomehiden enambusel kosmologine model', ümbrikirjutab Kaikusen aigališt šingotest, tarkoiktemb Kaikusen levigandusen zavodindad, edel sidä Kaikuz oli singulärižes olendas.

Nügüd'aigan kactas ühtes Suren poukahtusen teorijad i palaban Kaikusen modelid, no nened konceptad oma ripmatomad toine toižespäi. Niiden todhuz vahvištase reliktižen sädegoičendan olemižel. Nügüdläine lugetud kacletud Kaikusen igä om 13,799 ± 0,021 mlrd vozid erases-se singulärižes augotižolendaspäi. Poukahtusen jäl'ghe Kaikuz levitase i vilugoičese rattemata.

Kaikusen šingotesen pordhad

Aigan pordol nolaspäi i 10⁻⁴⁰ sekundad Suren poukahtusen jäl'ghe nügüdläižen Kaikusen sündundan processad tegihe kosmižes singulärižusespäi. Lugetas, miše sil pordol Kaikusen substancijan lämuz i ninevuz oliba läz plankan znamoičendoid. Ei ole loptüd fizišt teorijad sen pordon täht. Pordon lopun jäl'ghe gravitacine ičekeskentehmine erigoitihe toižišpäi, i Suren ühtištusen pord zavodihe.

Läz 10⁻⁴² sekundas Suren poukahtusen kuron jäl'ghe fazine sirduz kucui Kaikusen eksponenciališt levigandust. Se pord sai Kosmine infläcii-nimitust i tuli lophu 10⁻³⁶ sekundas Suren poukahtusen kuron jäl'ghe.

Sen pordon jäl'ghe Kaikusen sauvondmaterial oli kvarkglüonine plazm. Erasen aigan mändes lämuz poleni jäl'ghižen fazižen päličmänendan arvoimižihesai, nimitadas sidä päličmänendad bariogenezisaks. Sil pordhal kvarkad i glüonad ühtištuihe barionikš, mugomikš kut protonad i neitronad. Ühtenaigašti materijan (prevalirui) i antimaterijan sädand tegihe, ned annigiliruiba molembinpol'žikš da kändiba elektromagnitižeks sädegoičendaks.

Lämuden edesine polenend vei jäl'ghižennoks fazpäličmänendannoks, konz fizižed väged i elementarižed heneged sünduiba niiden nügüd'aigažes formas. Sen jäl'ghe nukleosintezan pordaz tuli.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.