Range flute.png

Soitoine om populärine kaikes mail'mas il'msoit. Sen rol' om znamasine mail'man kul'turas.

Järgeline metalline soitoine

Üks' kaikiš amuižembiš soitoišpäi, sündui pismäižespäi. Pismäižen torvut kändihe pidemb i reiguidenke, muga soitoine tuli 37..42 tuhad vozid tagaz vai sen aigemba, soit om löutud kaivandusil.

Soitoižen reigud oma tehtud kulundoiden pordhišton mödhe. Köläidusiden eziauguine purde om iškii soiton seinüden röunha il'mvalu. Sen seinüden nimituz om labium («hul'» latinaks). Köläidusiden purde likutab il'man seibast soitoižen kanalas, muga märitud korktusen kulund sädase.

Soitoižed jagasoiš kandmižen mahtusen mödhe: mödsoitoižed, poiksoitoižed, diagonaližed-pol'poikpoližed. Mödsoitoižed oleldas pismäižladimenke (mundštukanke) vai sita. Kävutadas mugažo kaksitadud i äikanaližid soitoižid. Soiton form om oiged tor'venvuitte päpaloin.

Umbištadud soitoine (kanalan vastal'ne agj om saubaline) vändab korktembid ühteks oktavaks kulundoid, mi mugoi-žo surtte avol'jaine soitoine (avoinudenke agjanke). Vändon aigan korpusan reigud sauptas klapanoil vai muzikantan sor'mil muite.

HomaičendadRedaktiruida


  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.