Seinik

Seinik
Seinikan Hedera hibernica-erik marjoidenke
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Vihmankatuzänikoižed (Apiales) Sugukund: Aralijižed (Araliaceae) Heim: Seinik
Latinankel'ne nimi
Hédera L. (1753)
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 29392 NCBI 4051

Seinik (latin.: Hedera) om äivoččiden ujelijoiden penzhiden heim. Mülütadas Aralijižed-sugukundha. Heim kogoneb 16 erikospäi.

Leviganduz

Heimon kazmused oma levitadud Pohjoižen mapoliškon maiš hobedanke klimatanke, invazivine heim Pohjoižamerikas i Avstralijas. Seinik navedib pimitandad i venoid lämuzid. Voib sadas 30 m korktust maspäi.

Kazmuz om tetab Evropas amuižespäi, lugetihe Vakhan kazmuseks i panihe päl vencan sijas, ihastusen i armastusen emblem grekalaižil. Ottas unotest seinikan lehtesišpäi zelläks.

Ümbrikirjutand

Kazmuz ujeleb i tartub ližajuril seinihe, puiden tüvihe da toižihe alusihe. Lehtesed oma varmdad, kahten sugun: änikoičijoil barboil — pit'kahkod kogonaižed vihandvauvhad, toižil barboil lehtesed oma muzavihandad saumoikahad labasižed.

Penehkod pakuižvihandad änikod kazdas kändasikš vai tophikš barban agjas sügüzel, om viž pölükäd änikos. Plod om must vihandanke, muzapururine vai harvoin pakuižen polhe marj 5..10 mm diametras, üks'..viž sement. Plodud oleldas küpsad keväden augotišele, lindud södas niid.

Heimon erikod

• Hedera algeriensis
• Hedera azorica
• Hedera canariensis — Kanarine seinik
• Hedera caucasigena
• Hedera colchica — Kolhidine seinik
• Hedera cypria
• Hedera helix — Järgeline seinik, heimon tipine erik, äi toižendoid
• Hedera hibernica
• Hedera iberica
• Hedera maderensis
• Hedera maroccana
• Hedera nepalensis
• Hedera pastuchovii — Pastuhovan seinik, harv erik i om kaičendan al
• Hedera rhombea
• Hedera sinensis
• Hedera taurica — Kriman seinik