Avaita pämenü
Sagarm
Sagarm
Sagarm
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Lihansöjad (Carnivora)
Sugukund: Nädanvuiččed (Mustelidae)
Heim: Sagarmod (Lutra)
Erik: Sagarm
Latinankel'ne nimi
Lutra lutra (Linnaeus, 1758)
Areal
Image

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 621916
NCBI 9657

Sagarm (dial. mugažo Sagarv, latin.: Lutra lutra) om lihansöi pol'vezine živat, mülütadas Nädanvuiččed-sugukundha. Eläb kaikedme Evrazijadme päiči kuivanuziš da lujas viluiš maišpäi, mugažo Afrikan pohjoižes.

ÜmbrikirjutandRedaktiruida

Se om järed živat pitkänke notkanke hibjanke, siled formal. Täuz'kaznu hibj om 55..95 sm pitte, händan piduz 26..55 sm, 6..10 kg vedutte. Käbälod oma lühüdad nahkudenke, händ om lihasikaz i kaugedkarvaine. Karvan üläh om kauged, muzabur sel'gal, vauvaz da hobedakaz alahan. Alakarv om tihed pehmed, se kaičeb živatad viluspäi da märktundaspäi. Hibjan form abutab ujuda čuklos, čukloiteldas vedhe i jäda veden al 2 minuthasai.

ElonmahtuzRedaktiruida

Sagarvod elädas ühtelaz, survasoiš vedes kevädel (keväz'ku-sulaku) vai vodes ümbri ku klimat sättub (Anglii). Kohtukahad 63 päiväd, sündutadas 2−4 poigašt kerdan. Oleldas täuz'kaznuzikš elon kahtendel-koumandel vodel.

Eläb mecjogiš kalanke tobjimalaz vai järviš da uitoiš. Voib vastata mererandal. Navedib sijid bongoidenke, heredanke jädumatomanke joksmusenke i lomunke otmaha peitsijikš da kaivamha uruid. Tegeb pezoid karoiš vai kištos, heinžomas. Tulend mapezha sijadase vedes. Üks' sagarm sötlese 2..18 km jogentarhaspäi i 100 m randaspäi kuivmaha kezaaigan. Tal'vel kalaidab söndan ecmäs, matkadab vezijagandoiš päliči, voib mända 15−20 km päiväs lumedme da jädme, laskese pucul pautkedme. Söb kalad, jogimollüskid, kezal mugažo nühtajid, löcuid da šihlikoid, mecadab küukid da sorzoid sijidme.

Kävutand ižandusesRedaktiruida

Ottas kävutamižhe nahkad alakarvanke, se om käbed da varmed, kulumatoi aigan mändes. Mectuz da pesticidad poletas sagarmon lugumärad, i panihe živatad erikoiden Rusttaha kirjaha Venäman erasiš tihedašti elänzoittud regioniš.

HomaičendadRedaktiruida