Norhein
| Norhein | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Norhein | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Verónica officinalis L., (1753) | ||||||||||||||
|
Norhein (latin.: Veronica officinalis) om äivozne heinäsine kazmuz Son'lehtesižed-sugukundaspäi. Se om Meclin-heimon tipine erik.
Leviganduz vajehta
Kazvab läz kaikes Evropas (Azorižed sared, Edahaine Pohjoine) i Päivlaskmaižes Azijas. Invazivine erik Sahalin-sarel. Eländtahod oma harv mec, pallištod i mecanröunad, nitud, penzhišt, mäged subal'pižhe vöhösai.
Ümbrikirjutand vajehta
Norheinän seikh om ujelii seižujidenke vezoidenke 15..30 sm i 50 santimetrhasai kortte. Jurišt om hoik, ujelii, kover, henoidenke juridenke. Lehtesiden röun om piikaz, ned oma hibusuzidenke molembiš poliš, 1,5..4 sm pitte i 1..2 sm levette. Änikuz kazvab ülälehtesiden kaimlospäi. Plod om äisemnine konorüt 4..5 mm pitte.
Kazmuz äikerdoičese semnil i juril. Änikoičeb kezakus-elokus, andab ploduid heinkus-redukus.
Kävutand vajehta
Ottas norid lehtesid maguteseks. Kävutadas änikoid andmaha vinale hajud. Ottas zelläks irdpolespäi i südäimehe, tehtas tervehtoitajad čajud, vaumitas keitvet uitod vaste.
Varhapandas ladvoid änikoičendan augotišes, kuivatas +35..+40 C° lämudel. Torhuz sättub kaks' vot.
Homaičendad vajehta
| Norhein Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |