Mollüskad
Mollüskad | |||||
---|---|---|---|---|---|
Mollüskiden erazvuiččend: Helix pomatia-edenoi, järgeline kahesajaugnik, mollüskad kaks'korine i somuzkatusekaz | |||||
Tedoklassifikacii | |||||
|
|||||
Latinankel'ne nimi | |||||
Mollusca Linnaeus, 1758 | |||||
|
Mollüskad (latin.: Mollusca) oma meren i kuivman živatoiden tip.
Jagadas tipad seičemeks..kahesaks eläbaks klassaks. Lugetas koume vai sen enamba kadonut klassad mugažo.
Etimologii
vajehtaLatinankel'ne nimi libui sen-žo kelen molluscus-sanaspäi «pehmed». Tedoidai mollüskid tedo om malakologii, niiden korid — konhiologii.
Leviganduz
vajehtaLugetas 85 tuhad mollüskiden erikoid, niiden kesken läz 2900 puttas Venäman territorijal. Mollüskiden erikoiden todesine lugu voib sadas 100..200 tuhazesai. Kaikiš enamba erazvuitte klass om kohtjaugaižed (eläbiden erikoiden nell' videndest), sid' kaks'korižed (19 %), jättud klassoiden erikod ottas tipan üht procentad.
Tipan ezmäižed živatad sünduiba kembrijan augus läz 541 mln vozid tagaz, löutud kividunuziden andmusiden mödhe. Ezimeletadud ühthine ezitat om diskussijoiden objektaks. Mollüskiden erikod oma levitadud kaikedme mašurudme, elädas neniš ümbrištoiš: mered (enamba randanno i tropikoiš), valdmeri, kuivma. Om vähemba erikoid reskvedes i solakahiš vezištoiš. Löutihe eläbid mollüskid Marianan kurnus 11 tuhad metrid süvüdel. Kuivmal mollüskad puttas tundraspäi tropikoihesai, alangištoišpäi mägiden ülävöihesai.
Klassad
vajehta- Kaudofoveatad (Caudofoveata)
- Solenogastres
- Somuzkatusekahad mollüskad (Polyplacophora)
- Monoplakoforad (Monoplacophora)
- Kaks'korižed (Bivalvia)
- Labidjaugaižed (Scaphopoda)
- Kohtjaugaižed (Gastropoda)
- Päjaugaižed (Cephalopoda)
- †Rostroconchia
- †Helcionelloida
Homaičendad
vajehta
Mollüskad Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |