Küz'mäine pu
Küz'mäine pu | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
Lonícera L. | ||||||||||||
|
Küz'mäine pu (latin.: Lonicera) om penzhiden heim. Oiktad, kerdujad vai ujelijad kazmused. Mülütadas Küz'mäižpuižed-sugukundha. Erasiden erikoiden plodud oma södabad, no äjiden erikoiden plodud oma travijad.
Leviganduz
vajehtaHeim om levitadud Pohjoižen mapoliškon äjiš rajoniš. Erikoiden tobj pala kazvab Gimalajas i Päivnouzmaižes Azijas. Venämas om 14 mecerikod, voib vastata mecanröunoiš i sarikoiš.
Ümbrikirjutand
vajehtaJäredahkod änikod oleldas vauktan, ruskedvauvhan, pakuižen i sinivauvhan mujun. Änikod i sid' plodud kazdas paroil lehtesiden alusišpäi vai barban lopus. Änikon vencudes om viž pölükäd i pit'kahk petkloine. Plodud kazdas ühthe paksus, kuti ülälehtesed-ki (erasil erikoil kaik lehtesed). Venäman erikod änikoitas semendkun lopuspäi kezakun keskhesai.
Kävutand
vajehtaKüz'mäižen pun äi erikod ištutadas da kazvatadas saduiš čomikš dekorativižikš penzhikš. Ned sättudas gruppiden, allejoiden i kezapavil'joniden täht. Erased erikod oma medenkandajad. Kova pumaterial kožub sädamha penid tegesid.
Sädihe severz'-se kümnikoid dekorativižid sortuid södabidenke marjoidenke sinižen (kamčatižen) i södaban (Lonicera edulis) küz'mäižiden puiden alusel.
Valitud erikod
vajehtaKaik om 180 küz'mäižen pun erikod, niiden keskes enamba sadad om dokumentiruidud.
- Lonicera alpigena — Al'pine küz'mäine pu
- Lonicera caerulea — Sinine küz'mäine pu
- Lonicera caprifolium — Kaprifol', Hajukaz küz'mäine pu (heimon tipine erik)
- Lonicera caucasica — Kavkazine küz'mäine pu
- Lonicera maximowiczii — Maksimovičun küz'mäine pu
- Lonicera tatarica — Tatarine küz'mäine pu
- Lonicera xylosteum — Järgeline küz'mäine pu, Küz'mäine mecpu
Homaičendad
vajehta
Küz'mäine pu Vikiaitas |