Hämähoukud
Hämähoukud | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||
|
||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||
Araneae (Clerck, 1757) | ||||||||
|
Hämähoukud (latin.: Araneae), vai Hämäčud, Häpeid, Baukoid, om živatoiden Palačjaugaižed-tipan heimkund. Se om Hämähoukunvuiččed-klassan kaikiš suremb erikoiden lugun mödhe. Mülütadas läz 50 tuhad eläbid erikoid heimkundha i üht tuhad kadojid erikoid kaivandusiden nägul.
Arahnologii tedoidab hämähoukuid. Arahnofobii om avaros levitadud hämähoukuiden varu.
Leviganduz
vajehtaHeimkundan eričud oma levitadud kaikedme mail'madme. Enamba kaiked erikoid om lämiš maiš. Venos vönes sügüzel nored hämähoukud pästtas enamba verkod i letas tulleinke edahan.
Elädas kuivmal, man pindanno tobjimalaz, erased erikod mecatas veden pindadme. Mectuz tegese öližel aigal päpaloin.
Ümbrikirjutand
vajehtaHämähoukud oma lihansöjad živatad, sötlesoiš gavedil päpaloin da toižil penil živatoil. Sal'hen levitadud mahtuz om sätud hämähoukunverkon abul, živatad vaidas söda sidä i kävutada tošti. Tetas vaiše ühtes hüppijas Bagheera kiplingi-erikos, kudamb ei ole lihansöjan i söb akacijan paloid. Erased nored eričud sötlesoiš nektaral.
Heimkundan eričuiden hibjan piduz vajehtase lujas erikoidme: millimetran doläspäi läz kümnehe santimetrhasai. Kaikiš penemb om Patu digua-erik 0,37 mm surtte. Kaikiš surembad hämähoukud oma Theraphosa blondi kümnehe santimetrhasai surtte hibjanke, heiden jaugoiden maihutuzkeskust oleleb 28 santimetrhasai.
Homaičendad
vajehta
Hämähoukud Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |