Elektrine joksuz vai elektrojoksuz om henegiden (vai kvazihenegiden) elektrotäutkenke oigetud (järgetud) likund, veimes paksumba kaiked.

Koveritoi elektrine čep', siš joksuz om znamoitud i-kirjamel

Kaimdai elektromagnitine vastamižpaineg täuttud henegiden keskes tegese ei oikti, no elektromagnitižen kendan kal't. Elektromagnitižen vastamižpainegen (kendan) levigandusen piguz vai elektromagnitižen sädegoičendan piguz sase vauktusen pigut, i se ülitab lujas ičeze elektrotäutken likundan pigut. Elektrotäutken kandajad oma: metalloiš — elektronad, elektrolitoiš — ionad (anionad i kationad), gazoiš — ionad i elektronad, vakuumas märitud arvoimižiš — elektronad, pol'veimiš — elektronad vai «reiguded»[1].

Erištadas kaikenaigašt joksust i vajehtujad joksust. Om äi vajehtujan joksusen toižendoid: periodine, sinusanvuitte, kvazistacionarine, korktan paksuden, pul'sirui.

Homaičendad

vajehta
  1. Nikonov A. Физика на пальцах. В иллюстрациях (Fizik sor'miden abul. Kuvidenke). — Litres, 2019. (ven.)
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.