A
Aa
A (a) om latinan kirjamišton ezmäine kirjam. Libub grekan kirjamišton al'fa-kirjamespäi. Znamoičeb [a]-vokalid, erasiš keliš toižid-ki vokalid (anglijan keles [æ]- i [ɑ]-vokalid; [eɪ]-diftongad e-kirjamen lopus olendan statjas).
Se om ühtenz' kirjam vepsän kirjamištos, lugetas [aa].
-
Egiptine «härgan pä»-ijeroglif
-
Finikijine alef
-
Etruskine A
-
Grekine al'fa
-
Latinine A
Penen a kirjutamine sündui 4. voz'sadal meiden erad.
Znamoičendad tedos
vajehta- Fizikas sur' A — mehanižen radon, vektorižen potencialan i masslugun znam. Pen' a znamoičeb pigustust. Märičendühtnikoiden atomsistemas om Boran radius.
- Medicinas A — kahtenz' verengrupp, mugažo üks' vitaminoišpäi.
- Matematikas znamoičeb algebraližiden luguiden äjüt.
Homaičendad
vajehta
A-kirjam Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |