Hahk kur'g

Hahk kur'g Bebžan rahvahaližes puištos, Pol'šanman pohjoižpäivnouzm

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Lindud (Aves)
Heimkund:	Kur'genvuiččed (Grueformes)
Sugukund:	Kur'gižed (Gruidae)
Heim:	Kur'ged (Grus)
Erik:	Hahk kur'g

Latinankel'ne nimi

Grus grus (Linnaeus, 1758)

Areal

Pezoitelendtahoiden areal Migracijad

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 176183

NCBI 40816

Hahk kur'g (latin.: Grus grus) vai Järgeline kur'g om levitadud järed kezalind. Mülüb Kur'gižed-sugukundan Kur'ged-heimho.

Leviganduz vajehta

Voib vastata erikon edestajid Evropan da Azijan territorijoil. Paneb pezad sodunuzihe maihe, voidab sidä redul da nimal kaičemha lihansöjišpäi.

Hahkan kur'gen lugumär poleneb, mectuz om kel'tud äjiš maiš.

Ümbrikirjutand vajehta

Lindun korktuz sase 115 santimetrhasai, suugiden maihutuzkeskust 180..200 sm, ižač om 6 kilogrammhasai vedutte, emäč vähäižen penemb. N'ok om 20..30 sm pitte. Siniž-hahk höunhišt abutab peittas mectahondas.

Jaugad i suugiden agjad oma mustad, kaglan üläpala i pän ezipala oleldas hahkad-ki. Norel hahkal kur'gel pän i kaglan höunhed oma hahkad rusttanke agjanke. Tagajuren pal'han nahkan sija nägub rusttaks šapkuižeks.

Äikerdoičend vajehta

Hahk kur'g om monogamine, par sädase edel lendandad völ pezoitelendan tahoiže. Äikerdoičendan pord oleskeleb sulakus-kezakus. Peza om metr diametral, oleleb kaks' munad munindas tobjimalaz. Haudumižaig — 28..31 päiväd, molembad kazvatajad ühtnedas haudmižhe. Poigaižed kazdas täudehe höuništhosai 65..70 päiväd.

Homaičendad vajehta

Hahk kur'g Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.