Vajehtuz 3. Viluku 2017, kell 19:01 vajehta Koiravva (pagin \| tehtud radod) 73 391 vajehtused pEi ole vajehtusen ühthevedoid ← Vanhemb vajehtuz		Vajehtuz 3. Viluku 2017, kell 19:12 vajehta heitta Koiravva (pagin \| tehtud radod) 73 391 vajehtused + punktad Udemb vajehtuz→
Rivi 4: '''Suecan kanal''' ([[araban kel'\|arab]].: قناة السويس‎, ''Kanāt es-Sevēs'') om ratud vll 1859-1869 (toine jono vll 2014-2015) Egiptan radnikoiden vägil sauvuz [[Sinain pol'sar'\|Sinain pol'saren]] päivlaskmaižröunaks, [[Egipt]]-valdkundas. Se om šlüzatoi, ühtenzoitab [[Indine valdmeri\|Indižen]] ([[Rusked meri\|Rusttan meren]] [[Suecan laht]]) i [[Atlantine valdmeri\|Atlantižen]] ([[Keskmeri]]) valdmerid jügulaivoiden täht. == Enzne da nügüd' == Kaidan kanalan ezmäižed palad oliba saudud Egiptan faraoniden aigoiš. [[Persii\|Persijan]] [[Darii I]]-carin aigan lopihe kanalan jonod läz 500 vot edel m.e. Egiptan i Rimalaižen imperijan ohjastajad leviganziba da süvenziba sidä, se oli tetab kuti «[[Trajan]]an jogi». Vodele 776 putkotihe mad kanalha [[Abu Džafar al' Mansur\|Mansur]]-halifan käskön mödhe, miše torguind jäiži [[Araban halifat\|halifatan]] toižiš sijiš. Kanalan toštsauvomine zavodihe akcionerižen sebran ohjastusen al, Francii da Egipt oliba sen pidajikš. Egiptan [[Ismail Paša]]-ohjastai möi akcijoid suriden velgusiden tagapäi, i vozil 1875-1956 Sur' Britanii ohjasti kanalal faktižešti. Vl 1956 heinkun 26. päiväl Egiptan [[Naser Gamal' Abdel'\|Gamal' Abdel' Naser]]-prezident nacionalizirui kanalad. Vozil 1956-1957, 1967 i 1973-1975 likundad kanaladme ei olend sodategendoiden tagut. Egiptan «Suecan kanalan administracii» ohjastab nügüd' kanalal (angl. ''Suez Canal Authority'' lüh. ''SCA''). Egiptan sodaväged sauvoiba toižen ten 35 km pitte i süvenzihe völ 37 km, no sen jäl'ghe-ki kanal om üks'teine erasiš sijiš, vl 2014 ümbärteiden ühthine piduz oli 78 km (40%). Kaidan kanalan ezmäižed palad oliba saudud Egiptan faraoniden aigoiš. [[Persii\|Persijan]] [[Darii I]]-carin aigan lopihe kanalan jonod läz 500 vot edel m.e. Egiptan i Rimalaižen imperijan ohjastajad leviganziba da süvenziba sidä, se oli tetab kuti «[[Trajan]]an jogi». Vodele 776 putkotihe mad kanalha [[Abu Džafar al' Mansur\|Mansur]]-halifan käskön mödhe, miše torguind jäiži [[Araban halifat\|halifatan]] toižiš sijiš. Kanalan toštsauvomine zavodihe akcionerižen sebran ohjastusen al, Francii da Egipt oliba sen pidajikš. Egiptan [[Ismail Paša]]-ohjastai möi akcijoid suriden velgusiden tagapäi, i vozil 1875-1956 Sur' Britanii ohjasti kanalal faktižešti. Vl 1956 heinkun 26. päiväl Egiptan [[Naser Gamal' Abdel'\|Gamal' Abdel' Naser]]-prezident nacionalizirui kanalad. Vozil 1956-1957, 1967 i 1973-1975 likundad kanaladme ei olend sodategendoiden tagut. [[Port Said]]- da [[Suec]]-lidnad seištas kanalan agjoidenno, raudte da 2 avtoted pidust' kanalad ühtenzoittas niid. [[Ismailii]]-lidn om kanalan keskuzpalan randal, reskveden [[Ismailii (kanal)\|Ismailii-kanal]] ühtenzoitab kanalad da lidnad [[Kair]]anke. Kanalan nügüdläine piduz om 173,3 km, sidä kesken kontinentadme 161 km, Keskmeredme 9 km i Suecan lahtedme 3 km. Se om 205 metrhasai levette, valdmeren tazopindanke, 23 m süvütte. [[Konteinerlaiv]]oile 77,5 metrhasai levette sab ujuda kanalan kal't. Laiv ujub kanaladme 12..16 časud. Vn 2015 elokuhusai oli voimuz pästta kanalan kal't 49 laivhasai päiveses, nügüd' toiženke tenke nece lugu om 97. Vl 2009 vedihe mail'man jüguiden kümnendest kanalan kal't.▼ Egiptan «Suecan kanalan administracii» ohjastab nügüd' kanalal (angl. ''Suez Canal Authority'' lüh. ''SCA''). Egiptan sodaväged sauvoiba toižen ten 35 km pitte i süvenzihe völ 37 km, no sen jäl'ghe-ki kanal om üks'teine erasiš sijiš, vl 2014 ümbärteiden ühthine piduz oli 78 km (40%). == Südäin == [[Port Said]]- da [[Suec]]-lidnad seištas kanalan agjoidenno, raudte da 2 avtoted pidust' kanalad ühtenzoittas niid. [[Ismailii]]-lidn om kanalan keskuzpalan randal, reskveden [[Ismailii (kanal)\|Ismailii-kanal]] ühtenzoitab kanalad da lidnad [[Kair]]anke. ▲[[Port Said]]- da [[Suec]]-lidnad seištas kanalan agjoidenno, raudte da 2 avtoted pidust' kanalad ühtenzoittas niid. [[Ismailii]]-lidn om kanalan keskuzpalan randal, reskveden [[Ismailii (kanal)\|Ismailii-kanal]] ühtenzoitab kanalad da lidnad [[Kair]]anke. Kanalan nügüdläine piduz om 173,3 km, sidä kesken kontinentadme 161 km, Keskmeredme 9 km i Suecan lahtedme 3 km. Se om 205 metrhasai levette, valdmeren tazopindanke, 23 m süvütte. [[Konteinerlaiv]]oile 77,5 metrhasai levette sab ujuda kanalan kal't. Laiv ujub kanaladme 12..16 časud. Vn 2015 elokuhusai oli voimuz pästta kanalan kal't 49 laivhasai päiveses, nügüd' ~~toiženke~~kahtendenke tenke nece lugu om 97. Vl 2009 vedihe mail'man jüguiden kümnendest kanalan kal't. Kanal kogoneb ratud veziteišpäi i nelläs järvespäi ([[Manzal]] Keskmerenno, [[Timsah]], [[Sur' Solakaz järv]] da [[Pen' Solakaz järv]]). == Toižed ted == Al'ternativad kanalale: [[Pohjoine merite]] (Venäman pohjoižrandanno) i raudte [[Negev]]-letetazangišton kal't ([[Izrail'\|Izrailin]] territorii, om projektas).

Suecan kanal: Erod versijoiden keskes