Erinevus lehekülje "Ion" redaktsioonide vahel

Lisatud 49 baiti ,  3 aasta eest
p
resümee puudub
p
p
Ionad erižikš henegiš vasttasoiš kaikiš [[substancijan agregatine olend|substancijan agregatižiš olendoiš]] — [[gaz]]oiš (ozitesikš, [[Man atmosfer|atmosferas]]), [[nozoluz|nozolusiš]] ([[suladused|suladusiš]] da [[segoitez|segoitesiš]]), [[kristall]]iš da [[plazm]]as (ozutesikš, [[tähthidenkeskeine ümbrišt|tähthidenkeskeižes avarudes]]).
 
Ionan [[elektrotäude|täude]] om kerdaine elektronan täutkenke. Vl 1834 [[Faradei Maikl|Maikl Faradei]] sädi «ion»-tärtusen da terminan. Tedoides [[elektrojoksuz|elektrojoksusen]] painust [[muiktuz|muiktusiden]], [[mugl]]iden da [[solad|soliden]] vezisegoitesihe, Faradei ezimeleti, miše mugoižiden segoitesiden [[elektrovendmahtuz]] oli ioniden likundan tagut.
 
Faradei nimiti [[kation]]ikš ionad pozitiviženke täutkenke, kudambad likuiba segoitesiš negativižennoks polüsannoks ([[katod]]annoks), a [[anion]]ikš — ionad negativiženke täutkenke, kudambad likuiba pozitivižennoks polüsannoks ([[anod]]annoks).
 
== Tedoavaidusen te ==
'''Ion'''-sana [[grekan kel'|grekaks]] ἰόν, ''ion'', znamoičeb ''mänii'' (ἰέναι, ''ienai'', ''mända''-sanan nügüdläižen aigan I aktivan particip). Vl. 1834 anglialaine fizikan- da himijantedomez' [[Faradei Maikl|Maikl Faradei]] sädi nece termin ümbrikirjutamha sihepäi tundmatoman ''mänijan'' nägusen ühten [[elektrod]]alpäi toižele vezisubstancijan kal't.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/historic_figures/faraday_michael.shtml Michael Faraday (1791-1867) (video). — BBC (bbc.co.uk). {{ref-en}}]</ref><ref>[http://www.etymonline.com/index.php?term=ion Onlain etimologine vajehnik (etymonline.com).] {{ref-en}}</ref> Faradejale ei olend tetab necen nägusen londuz, no hän tezi: sikš ku metallad segoitadas da lähttas segoiteshe ühtel elektrodal, da uz' metall tuleb segoitesespäi toižen elektrodan päl, ka om eraz substancijan toižend, mitte likkub segoitesen kal't joksijas, vedajas, ehtatajas materialižes formas üht sijaspäi toižhe.
 
== Harakterižed pirdad ==
&nbsp;&nbsp;&nbsp;''Päine kirjutuz: [[Plazm]].''
 
Vedetomiden gazanvuiččiden ioniden keraduz, vai eskai täuttud henegiden erasenke verdanke gaz nimitase plazmaks. Enamba mi 99.9% Mirun nägujas substancijaspäi voib olda [[plazm]]an nägus.<ref>[http://science.nasa.gov/newhome/headlines/ast07sep99_1.htm Plasma, Plasma, Everywhere] Science@NASA Headline news, Space Science # 158. September 7, 1999. — Science.nasa.gov. {{ref-en}}</ref> Se mülüb meiden [[Päiväine]] da toižed [[tähtaz|tähthad]], [[planetoidenkeskeine avaruz|avaruz planetoiden keskes]] da [[tähthidenkeskeine ümbrišt|avaruz tähthiden keskes]]. Plazm om nellänz' substancijan olend ([[kova hibj|kovad hibjad]], [[nozoluz|nozoluded]], [[gaz]]ad-ki), sikš ku sen ičendad oma toižed materialižkš. [[Astrofizine plazm|Astrofizižes plazmas]] om tobjimalaz elektroniden da protoniden segoitez (ioniziruidud vezinik).
 
== Homaičendad ==
51 102

muudatust