Janczi

Janczi (kit.: 長江 / 长江, pin'jin': Cháng Jiāng, vepsän kirjamil Čanczän «pit'k jogi», alajoksmuses mugažo istorižešti kit.: 揚子江 / 扬子江, pin'jin': Yángzǐ Jiāng, vepsän kirjamil Jancziczän) om Evrazijan kaikiš pidemb da täuz'vezižemb jogi. Se om koumanz' pitte mail'mas, mugažo koumanz' voččen vedhuden mödhe mail'mas. Jogi jokseb Kitain territorijadme täuzin. Se om läz 6300 km pitte, basseinan pind — 1 808 500 nellikkilometrad. Lankteb Kitain Päivnouzmmerhe.

Janczinjogen bassein katab Kitain territorijan läz videndest, läz kaikutte koumanz' valdkundan ristit eläb siš. Huanhen kartte, Janczi om kaikiš znamasižemb jogi Kitain istorijas, ekonomikas da kul'turas. Änikoičii Janczin del'tan region tegeb Kitain KSP:n videndeshesai. «Koume urad»-gidroelektrostancii seižub Janczi-jogen keskmäižes joksmuses, i se om kaikiš järedamb mugoine mail'mas. Jogi om znamasine fizine i kul'turine erigoitai pird Kitain pohjoižiden i suvižiden regioniden keskes.

Janczi jokseb ekosistemiden suren lugumäran kal't. Severz' endemižid erikoid om vai kadoi jo joges, sidä kesken kitajižed jogidel'finad (kadoiba), kitajižed alligatorad i korejižed osetrad. Nügüd'aigan jogen erased pidustad kaitasoiš, oma kel'dtahoikš.

Geografii

Joginišk sijadase päivlaskmha Geladandun Tangl-mägelpäi, Tibetan mägišton päivnouzmaižes palas, läz 5600 metrad korktusel valdmeren pindan päl.

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.