Kitai: Erod versijoiden keskes
Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt
pEi ole vajehtusen ühthevedoid |
++ |
||
Rivi 1:
{{1000}}
{{Valdkund
| Nimi = Kitain Rahvahaline Tazovaldkund<br />中華人民共和國<br /><small>''(Čžunhua Žen'min' Gunhego)''</small>
| Valdkundznam = National Emblem of the People's Republic of China.svg
| Flag = Flag of the People's Republic of China.svg
Rivi 7:
| Flag text = Kitain flag
| Pälidn = Pekin
| Eläjiden lugu = 1,367,485,388<ref>[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ch.html Kitain ristitišton endustuz vl 2015 heinkus. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov).] {{ref-en}}</ref>
| Voz' =
| Pind = 9
| Kart = China in its region (claimed hatched).svg
| Kel' = [[kitain kel'|kitain]]
| Valdkundan pämez' = [[Si Сzin'pin]]
| Päministr = [[
| Religii = [[ateizm]], [[buddizm
| Valüt = [[kitain juan']] (CNY) (¥ • 元 • 圆 • 圓)
| Internet-domen = [[.cn]] (k. mug. — [[Kitain internet-domenad]])
| Telefonkod = +86
| Aigvö = [[UTC]]+8
}}
'''Kitai''' (ičeze nimi — [[kitain kel'|kit.]]: 中國 / 中国, [[pin'jin']]: ''Zhōngguó'', vepsän kirjamil ''Čžun Go'' «keskvaldkundad»), täuz' oficialine nimi om '''Kitain Rahvahaline Tazovaldkund''' ([[kitain kel'|kit.]]:
Kitai om [[ÜRO]]:n kaikenaigaine ühtnii.
== Istorii ==
Vl 221 EME [[Cin' Šihuandi]] ühtenzoiti Kitain maid imperijaks ezmäižen kerdan.
Vl 1912 vilukun 1. päiväl [[Kitain Tazovaldkund]]an aluz oli pandud (ohjandab [[Taivan']]-sarel tähäsai).
Vl 1949 redukun 1. päiväl tedotihe Kitain Rahvahaližen Tazovaldkundan aluses.
Nügüdläine Konstitucii om vahvištadud vl 1982.
== Geografijan andmused ==
[[Fail:China topo1.jpg|thumb|left|250px|Kitain topografine kart.]]
Kitai om mavaldkundröunoiš 14 valdkundanke: [[Vjetnam]]anke (röunan piduz — 1297 km), [[Laos]]anke (475 km) da [[Mjanmar]]anke (2129 km) suves, [[Indii|Indijanke]] (2659 km), [[Butan]]anke (477 km), [[Nepal]]anke (1389 km) da [[Pakistan]]anke (438 km) suvipäivlaskmas, [[Afganistan]]anke (91 km), [[Tadžikistan]]anke (477 km) da [[Kirgizstan]]anke (1063 km) päivlaskmas, [[Kazahstan]]anke lodehes (1765 km), [[Mongolii|Mongolijanke]] (4630 km) da [[Venäma]]nke (4179 km) pohjoižes, [[Korejan Rahvahaliž-Demokratine Tazovaldkund|KRDT:nke]] (1352 km) pohjoižpäivlaskmas. Ühthine röunoiden piduz om 22 457 km.
Valdkundan pind om 9 596 960 km² (koumanz' sija mail'mas [[Venäma]]n da [[Kanad]]an jäl'ghe). Kitain päivlaskmaižed randad lainištadas [[Tün' valdmeri|Tünen valdmeren]] [[Kitain Päivnouzmmeri]] da [[Pakuine meri]], suvižed randad — [[Kitain Suvimeri]]. Ühthine randanpird om 14 500 km.
[[Tibetan mägišt]] otab valdkundan suvipäivlaskmpalad. [[Gimalajad]] seištas [[Indii|Indijan]] röunal, niiden korktembaine čokkoim om korktembaine [[Ma]]l [[Džomolungm]]-mägenoc (8850 m). Madalambaine čokkoim om [[Turfanan alang]], -154 m. Surembaižed joged oma [[Janczi]] da [[Huanhe]]. Mecad ottas 22,3% territorijad.
Londuseližed pävarad oma [[kivihil']], metallad ([[raud|raudkivend]], [[alüminii|boksitad]], [[tin]], [[hahktin]], [[cink]], [[vanadii]], [[molibden]], [[vol'fram]], [[artut']], [[uran (himine element)|uran]], harvad [[mametall]]ad), [[kivivoi]], [[londuseline gaz]], [[antimonii]], [[gidroenergii]] (surembaine mail'mas), [[mahuz]].
== Tobmuz ==
[[Fail:Great Hall Of The People At Night.JPG|thumb|right|250px|Kitain parlamentan pert'kulu [[Pekin]]as.]]
Ohjandusen form om unitarine [[socializm|socialistine]] tazovaldkund dominirujan partijanke (''Kitain Kommunistine Partii'', ''KKP'') päižeks. Valdkundan pämez' om Kitain ezimez', hän om KKP:n keskuzkomitetan päsekretar', hän-žo om armijan päkäsknik (Keskuzsodanevondkundan ezimez') tobjimalaz. Valdkundaližen Nevondkundan pämez' om ohjastusen ezimez'.
Parlament om üks'kodine Kaiken Kitain Rahvahan Ezitajiden Suim ([[kitain kel'|kit.]]: 全国人民代表大会, [[pin'jin']]: ''Quánguó Rénmín Dàibiǎo Dàhuì'', vepsän kirjamil: ''Cüan'go Žen'min' Daibäo Dahuei'') 2987 ühtnijanke. Kaik rahvaz da azekahad väged valitas heid videks vodeks. Todesine käskusenandai tobmuz om KKP, parlament vaiše vahvištab sen pätandoid.
Kitain ohjandai om [[Si Сzin'pin]]. Vs 2013 keväz'kun 15. päiväspäi [[Li Kecän]] om ohjastusen pämeheks. Järgvaličendad parlamentha oliba vl 2013 keväz'kun 5-17. päivil.
== Administrativiž-territorialine jagand ==
''Kacu kirjutuz: [[Kitain administrativiž-territorialine jagand]].''
Kitai alajagase 34 regionha: 23 agjad (provincijad), 5 avtonomišt agjad, 4 lidnad keskuzalištusenke ([[Pekin]], [[Šanhai]], [[Čuncin]], [[Tän'czin']]) da 2 erilišt administrativišt agjad ([[Honkong]] da [[Makao]]). Regionad alajagase 333 ümbrikho, ned — 2853 rajonha.
== Eläjad ==
Kitaiš elädas [[kitajalaižed]].
Lidnad-millionerad (lidnümbrikod enamba 6 mln. vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe, surembaspäi penembha): [[Šanhai]] (ekonomine pälidn), [[Pekin]] (administrativine pälidn), [[Čuncin]], [[Guančžou]], [[Šen'čžen']], [[Tän'czin']], [[Uhan']], [[Dunguan']], [[Honkong]], [[Fošan']], [[Čendu]], [[Nankin]]. Vl 2012 kaik om enamba 160 lidnad-millionerad valdkundas.
Eläjiden lugu om 1,347,374,752 ristitud (2010).▼
== Ižanduz ==
Vl 2014 Kitain da [[Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad|AÜV]]:oiden kogosüdäiproduktad oma surembaižed mail'mas da läz tazostadud keskneze. Sil-žo aigal Kitain ižanduz šingotase hotkemb amerikašt.
== Homaičendad ==
| |||