Kivivoi: Erod versijoiden keskes
Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt
p ližaduz |
liža |
||
Rivi 17:
Kivivoin [[muju]] lujas eravuitte oleskeleb, vajehtab buran ližamujuiden da koričman röunoiš päazjas (redukahan pakuižespäi muzevha burhasai, läz mustad mujud), erašti se oleleb sel'ktan mustan mujunke. Kivivoi putub vauvhan pakuižvihandan mujun-ki, mujutoi-ki om, mugažo lehedan mujun, ika se om harvašti.
Kivivoin [[haju]] om specifine, mugažo vajehtab lujas. Haju oleleb hüväs mel'heižespäi vastmel'žes haižhusai.
Azotan-, rikin- da hapanikanmülütajad komponentad anttas kivivoile mujud da hajud tobjimalaz. Ned oma voidandvoiš da kivivoijänduses. Kivivoin irgiden hil'vezinikoiden enambuz (päiči aromatižiš) om hajutoi da mujutoi.
Tiheduz om 0,65-1,05 g/sm³.
Kivivoin energijan koncentracii massan mödhe 30% korktemb [[kivihil'|kivihilid]]. Sen ližaks, voib ajada [[kivivoinveim]]il.
== Olend olmas londuses ==
Löutas kivivoid gazanvuiččiden hil'vezinikoidenke ühtes, kümniš metrišpäi 5-6 kilometrhasai süvüzil. Kivivoin löudmižsijiden tobj pala sijadase 1-3 km süvüzil. Ku süvüz om pen' vai kivivoi iče lähteb mapindale, ka se toižetase sagedaks [[mal't (kivivoi)|mal'taks]], pol'kovaks [[asfal't]]aks, bitumižeks letkeks da [[bitum]]oikš.
== Klassifikacii ==
[[Fail:Crudes.PNG|thumb|right|
Kivivoi alajagase 3 tipha: naftenine, metanine da aromatine. Kivivoin mülünd lujas erineb erazvuiččil löudmižsijil kaiked mail'madme. Severz' päkomponentoid om kerdalaz paksus, sen tagut kivivoin nimetused-ki oma palakahad. Neciš nimitusiš lopadjektiv znamoičeb päkomponentad (enamba 50%), a ezmäine adjektiv — ližakomponentad (enamba 25%): metaniž-naftenine, ... .
== Kävutand ==
Torhele kivivoile eile kävutandad (päiči barhanletkiden varmdandas), pidab puhtastada-rafiniruida sidä.
Ezmäi kävutihe kivivoid pühäpertiden lampaižiš, sid' kerosinlampoiš kaikjal. Äi tarbhaižid produktoid tehnikan täht sadas kivivoin ümbriradmižel — poltused [[südäipalandlikutim]]en täht ([[benzin]], [[dizel'poltuz]]), [[mašinvoid]], [[segoitajad]], torhuz himižen tegimišton täht. Vl 2010 kivivoin pala mail'man energobalansas oli 33,6%<ref>[http://www.bp.com/content/dam/bp/pdf/Energy-economics/statistical-review-2014/BP-statistical-review-of-world-energy-2014-full-report.pdf BP statistical review of world energy 2014. — Bp.com.] {{ref-en}}</ref>.
Erigoittas kivivoin frakcijoid [[kivivoin ajandtegim]]el. Erigoitmine nimitase [[kreking]]:aks.
Kivivoi om torhuden arvokaz purde samha [[räzin]]ad da [[sintetižed kuidud|sintetižid kuidoid]], [[plastmassad|plastmassid]].
== Homaičendad ==
Rivi 32 ⟶ 46:
== Irdkosketused ==
{{Commonscat|Category:Petroleum}}
[[Kategorii:Kivivoi| ]]
| |||