Ris: Erod versijoiden keskes

'''Ris''' ({{lang-la|Oryza}}) om [[üks'voččed kazmused|üks'voččiden]] i äivoččiden [[heinäsižed kazmused|heinäsižiden]] kazmusiden heim. Kogoneb 18 erikospäi. Mülütadas [[Tähkheinäd|Tähkheiniden]] sugukundha.

Heimon latinine ''oryza''-nimituz sündui [[amuižgrekan kel'|amuižgrekan]] ὄρυζα ''orisa''-sanaspäi, se libui [[sanskrit]]an ''vrihi''-sanaspäi. Ris-nimituz tuli Venämaha evropan kelišpäi ({{lang-de|Reis}}, {{lang-nl|rijs}}) 19. voz'sadan lopus, edel sidä nimitihe «saracinan jüväks».

Kul'tivirudas risad läz 9 tuhad vozid Päivnouzmaižes Azijas i 2..3 tuhad vozid Afrikan [[Niger (jogi)|Niger]]-jogen randoil. Planetan ristitišton enamba pol't sötlese risal, sidä kesken nened järedad valdkundad: [[Kitai]], [[Indii]], [[Indonezii]], [[Bangladeš]], [[Vjetnam]] (se videnik obrädi risvillän 547 mln tonnoid vl 2016). Maižanduseline ''[[Oryza sativa]]''-erik om heimon tipine. Risan otand kul'turha tegihe koumes erigoittud keskuses, niišpäi joga oti ičeze erikod: Päivnouzmaine Azii (''Oryza sativa''), Suviazii (''[[Oryza nivara]]''), Nigeran randad (''[[Oryza glaberrima]]''). Nügüd'aigan azijalaižed erikod vajehtiba endemižen risan erikod Afrikan maižanduses läz täuzin. Keskmäine satusenmär om 60 centnerad gektaraspäi (oleleb 150-ki), i voib kazvatada risad severz'-se kerdoid vodes lämän klimatan tagut.

Ris küzub kazvatamižen arvoimižid, voib pölištuda halaspäi. Sokazmuz, navedib [[vezi|vet]] lujas, ištutadas taimnid ani vedhe, i muga kazvab, tarkoikti lapakoiktal pöudol. Vezi kaičeb liigad insoläcijad vaste i päzutab rujoheinišpäi. Semned idüdas +10..+12 C° lämudel. Seikh kazvab pol'tošt metrhasai kortte. Kuivatas pöudod vaiše obrädindan aigale.

Kävutadas [[ris (vill')|risan villäd]] surmäks i jauhoks sömhä, ottasse om [[leib]]än sijas Azijan maiš. Tehtas alkogoližid jomid risan villäspäi. Sadas void risan idüišpäi. Ottas jättud seikhid ol'geks. Ol'g mäneb bumagan i kartonan tehmižhe, veroližen [[tatami]]n pehmed täutim. Jändused risan ümbriradmižespäi oma čoma söte kodilinduiden i kabjživatišton täht.

== HomaičendadHeimon erikod ==