Glazunov Il'ja: Erod versijoiden keskes
Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt
pEi ole vajehtusen ühthevedoid |
+bio |
||
Rivi 3:
| описание изображения = Il'ja Glazunov vl 2010
}}
'''Il'ja Sergejevič Glazunov''' ({{lang-ru|Илья Сергеевич Глазунов}}; sünd. 10. kezaku 1930, [[Piter|Leningrad]] (nügüd' Piter), [[Venäman NFST]], [[Nevondkundaline Ühtištuz|NSTÜ]] — kol. 9. heinku 2017, [[Moskv]], Venäma) oli nevondkundal'ne i venämalaine
== Biografii ==
Mez' oli sündnu Leningradha intelligencijan kanzha: Sergei Glazunov-tat oli istorikan, tatan kanzan däd' — patalogoanatom i voikuviden M. Glazunov-keradai, Ol'ga-maman kanzan däd' — K. Flug-päivouzmmantedomez'. Vedihe prihašt 12-voččen blokadaspäi Elontedme i eli Uz'lidnan agjas, toižed lähižed heimolaižed pölištuiba Leningradan blokadas.
Priha pördui Leningradha i openui čomamahtoližes keskškolas, sid' Leningradan voimujupirdandan, skul'pturan i arhitekturan institutas Repinan nimed B. Jogansonan radhonuses (1951−1957). Pirdandan ezmäine ozutelend tegihe Moskvan Čomamahtoiden radnikoiden keskuzpertiš vn 1957 uhokus, mäni surenke satusenke. Opendusen jäl'ghe oli oigetud Iževskha pirdandan i trigonometrijan opendajaks, radoi Ivanovos i Moskvas. [[Sergei Mihalkov]]-runokirjutai andoi surt abud pirdajale hätken aigan.
Vspäi 1978 Glazunov radoi portretan radhonuses ohjandajan Moskvan čomamahtoližes institutas Surikovan nimed. Vl 1981 organizui Kaiken NSTÜ:n dekorativižen da rahvahaližen čomamahton muzejad Moskvas i kändihe sen direktoraks. Vspäi 1987 Venäman voimujupirdandan, skul'pturan i sauvondan akademii radab Moskvas, sätihe sidä Glazunovan iniciativan mödhe, hän oli sen rektoran vajehtusita. Vn 2004 31. päiväl elokud Moskvan valdkundaline Il'ja Glazunovan kuvagalerei om avaitud.
== Homaičendad ==
| |||