Vajehtuz 18. Viluku 2021, kell 00:55 vajehta Eniisi Lisika (pagin \| tehtud radod) 171 vajehtused Ei ole vajehtusen ühthevedoid Teg-sana: Vizualine redaktiruind ← Vanhemb vajehtuz		Vajehtuz 18. Viluku 2021, kell 13:43 vajehta heitta Motoranger (pagin \| tehtud radod) 17 930 vajehtused orfo, formitez Udemb vajehtuz→
Rivi 1: '''Maorin kel'''' (ičeze nimituz om ''Te reo Māori'') om [[~~Avstronezižed~~avstronezižed keled\|avstronezine kel']], ~~kudambal~~sil pagištas maorilaižed [[Uz' Zelandii\|Udes Zelandijas]]. Se om üks' valdkundan oficialižiš kelišpäi, (toine om [[anglijan kel']]). ~~Sen~~Maorin kelen lähižed keled oma, ozutesikš, [[samoan kel']] dai [[havajan kel']]. Kelen igä om 800..1000 vot. Sil om äi paginoid. Pagižijoiden lugu om läz 160 ~~000~~tuhad ristituid tämbäi;. Opetas kel't ~~opetas~~ školiš. Erased maorin kelen vaihed tuliba äjihe mail'man kelihe: [[moa]], [[~~Kivi~~kivi (lind)\|kivi]] (''kiwi''), mana (noidan energii), ongaonga (üks' [[~~Kazmused~~kazmused\|kazmusišpäi]]) da toižed. == Etimologii == ''Māori''-vajeh tuli ''ma''(''a'')''qoli''-vaihespäi da znamoičeb «järgeline, tahoine»;. ~~voib~~Voib löuta äi pojavid vaihid toižiš lähižiš keliš, ozutesikš, havajan keles: ''maoli'' «tahoine, todesine».▼ Anglijan kelel maorin kelen nimitust voib kirjutada kuti ''Maori'', ''Maaori'' da ''Māori'';, järgeližikš kävutadas ''Maori-'' da ''Māori''-vaihid. Paksus kävutadas muite ''te reo''-vaihed, ika se ei ole oiged, sikš miše nece vajeh znamoičeb «kel'» maorin kelel.▼ ▲''Māori''-vajeh tuli ''ma''(''a'')''qoli''-vaihespäi da znamoičeb «järgeline, tahoine»; voib löuta äi pojavid vaihid toižiš lähižiš keliš, ozutesikš, havajan keles: ''maoli'' «tahoine, todesine». == ~~Tämbäine~~Nügüd'aigaine situacii ==▼ ▲Anglijan kelel maorin kelen nimitust voib kirjutada kuti ''Maori'', ''Maaori'' da ''Māori''; järgeližikš kävutadas ''Maori-'' da ''Māori''-vaihid. Paksus kävutadas muite ''te reo''-vaihed, ika se ei ole oiged, sikš miše nece vajeh znamoičeb «kel'» maorin kelel. Läz 4 % (148 395 ~~ristit~~ristitud) Uden Zelandijan ristitišton tedab kel't; sihe mülüdas maorilaižiden 21,3 % da 23 000 ristit, kudamb ei ole maorilaižen. ▼ ▲== Tämbäine situacii == ▲Läz 4 % (148 395 ristit) Uden Zelandijan ristitišton tedab kel't; sihe mülüdas maorilaižiden 21,3 % da 23 000 ristit, kudamb ei ole maorilaižen. Sen ližaks, maorin kelel pagištas [[Avstralii\|Avstralijas]] (vl 1986. Avstralijan 73 000 maorilaižen keskes 22 % kävutadiba kel't kodiš) da mugažo [[Sur' Britanii\|Sures Britanijas]], [[AÜV\|AÜVoiš]] (vl 2010. — 659 ristit) da [[Kanad\|Kanadas]]. == Paginad == Maorin kelel om äi paginoid; erasiden paginoiden pagižijad ani toine tošt ei toimetagoi. Maorin kelel literaturine kel' ei ole, sikš jogahine maorilaine kävutab ičeze paginad. Rivi 39 ⟶ 36: == Kirjamišt == ~~XIX~~19. voz'sadan augus om sätud kirjamišt maorin kelen täht [[~~Latinan~~latinan kirjamišt~~\|latinan kirjamišton~~]]on pohjal. Sil om 15 kirjam da kaks' ~~digraf~~digrafad (''wh'' da ''ng''); makron-znam kävutase pit'kiden vokaliden täht:▼ ▲XIX. voz'sadan augus om sätud kirjamišt maorin kelen täht [[Latinan kirjamišt\|latinan kirjamišton]] pohjal. Sil om 15 kirjam da kaks' digraf (''wh'' da ''ng''); makron-znam kävutase pit'kiden vokaliden täht: {\| class="wikitable" ! ! colspan="10" \|Konsonantad ! colspan="5" \|Lühüdad ~~vokalad~~vokalid ! colspan="5" \|Pit'kad ~~vokalad~~vokalid \|- \|Kulund Rivi 93 ⟶ 89: == Fonetik == Maorin kelel om pen' kulundoiden lugu — 10 ~~konsonant~~konsonantad da 5 ~~vokal~~vokalid, sen lähižiden keliden kartte. Tavuil om (C)V(V(V))-nägu, kaik tavud lopisoiš vokalidenke vaiše (vaihen lopus konsonant ei seižu nikonz). Kulundoiden lugu om erazvuitte erazvuiččiš paginoiš. ▼ ▲Maorin kelel om pen' kulundoiden lugu — 10 konsonant da 5 vokal, sen lähižiden keliden kartte. Tavuil om (C)V(V(V))-nägu, kaik tavud lopisoiš vokalidenke vaiše (vaihen lopus konsonant ei seižu nikonz). Kulundoiden lugu om erazvuitte erazvuiččiš paginoiš. * Konsonantad: [m], [p], [f] / [ɸ], [n], [ŋ], [t] / [t͡ʃ] (edel ''i'' da ''u''), [r], [w], [h]. * ~~Vokalad~~Vokalid: [i], [iː], [u], [uː], [e], [eː], [o], [oː], [a], [aː]. * Diftongad: [aĭ], [aĕ], [aŏ], [aŭ], [oŭ]. == ~~Gramatik~~Grammatik == Maorin kel' om analitine kel', sen lähižiden keliden kartte;. ~~mugoižiš~~Mugoižiš keliš vaihid ei voi toižetada läz nikonz. ▼ ▲Maorin kel' om analitine kel', sen lähižiden keliden kartte; mugoižiš keliš vaihid ei voi toižetada läz nikonz. Erazvuiččed vaihed seižutasoiš edel nimid da verboid vai niiden taga jonoštamha kändoid da aigoid: Rivi 126 ⟶ 120: \|- !Vaihed \|~~Männu~~Männuden aigan ozutai \|Artikl' \|«mända» Rivi 139 ⟶ 133: [[Kategorii:Avstronezižed keled]] [[Kategorii:Keled i dialektad kirjamišton mödhe]] [[Kategorii:~~Avstralijan~~Uden Zelandijan keled]]

Maorin kel': Erod versijoiden keskes