|
'''Samoan kel'''' (ičeze nimituz om ''gagana Sāmoa'') om [[Samoa|Samoan]]n da [[Amerikan Samoa|Amerikan Samoan]]n ([[Anglijananglijan kel'|anglijan kelenkelenke]] ühtes) oficialine kel', üks' [[avstronezijanavstronezižed keled|avstronezijanavstronezižiš kelišpäi]]; sen kaikiš läheližemb kel' om [[tongan kel']] da sen toižed heimolaižed keled oma, ozutesikš, [[indonezijan kel']], [[hawaiian kel']] da [[Taivan' (sar')|Taivan']] saren keled.
Samoan kelen kaikiš lähižemb om [[tongan kel']] da sen toižed heimolaižed keled oma, ozutesikš, [[indonezijan kel']], [[gavajan kel']], [[Taivan' (sar')|Taivan']]-saren keled.
Samoan kelen paginoiden keskes ei ole lujid eroid, sikš erazvuiččiden paginoiden pagižijad toine tošt voidas kebnašti toimetada. Formalan paginan da eiformalan paginan keskes oma erod: eiformalan paginan kaiken kirjutadas ''k'' kirjaman ''t'' taguiči, ozutesikš, ''tama'' «poig» — ''kama''. ▼
▲SamoanEi kelenole paginoidenlujid keskeserinendod eisamoan olekelen lujidpaginoiden eroidkeskes, sikš erazvuiččiden paginoiden pagižijad voidas toimetada toine tošt voidas kebnašti toimetada. FormalanFormaližen paginani daformalitoman eiformalan paginanpaginoiden keskes omaom eroderinendoid: eiformalanformalitomas paginan kaikenpaginas kirjutadas ''k'' kirjaman-kirjant ''t'' -kirjamen taguičisijas kaiken, ozutesikš, ''tama'' «poig» — > ''kama''.
Samoan kel' kävutab ičeze kirjamišton [[Latinan kirjamišt|latinan kirjamišton]] pohjal — sil om 18 kirjant, no 3 (''H'', ''K'', ''R'') il'mestudas vaiše ottud toižiš kelišpäi vaihiš. ▼
▲SamoanKelen kel'kirjamišt kävutab ičezeom kirjamištonsätud [[ Latinanlatinan kirjamišt |latinan kirjamišton]] on pohjal . — silKaik om 18 kirjant samoan kirjamištos, noniišpäi 3koume kirjant (''H'', ''K'', ''R'') il'mestudaskävutadas vaiše ottud toižiš kelišpäi vaihiš.
Erazvuiččiden meliden mödhe, samoan kelen pagižijoiden lugu mail'mas om 350—400 tuhad, kudambaišpäi pol' elädas Samoan sareil. Toižed tahol pagižijoiden lugun mödhe om [[Uz' Zelandii]] — äi samoan ristituid elädas sigä (114 tuhad, kudambaišpäi läz 81 tuhad tetas samoan kel't); 2013 voden informacijan mödhe, läz 2 % Uz' Zelandijan eläjiden teziba samoan kel't. 2016 rahvahanlugemižen mödhe, 44 875 ristitud, kudambad teziba samoan kel't, eliba [[Avstralii|Avstralijas]].
Mail'man samoan kelen pagižijoiden lugu om 350..400 tuhad ristituid, heišpäi pol' eläb [[Samoan sared|Samoan saril]], erazvuiččiden meliden mödhe. Kahtenz' taho pagižijoiden lugun mödhe om [[Uz' Zelandii]], äi samoan ristituid elädas sigä — 114 tuhad, heišpäi läz 81 tuhad mahttas pagišta samoan kelel. Udenzelandijalaižiden läz kaht procentad mahttas pagišta samoan kelel voden 2013 informacijan mödhe. Vn 2016 [[Avstralii|Avstralijan]] rahvahanlugemižen mödhe kaik 44 875 ristitud eliba neciš valdkundas samoan kelen mahtusidenke.
Samoan kelen nedal' (''Vaiaso o le Gagana Sāmoa'') om samoan kelen pühä, kudambad tehtas joga voz'; ezmäižen kerdan se om tehnu Avstralijan vodel 2010. ▼
▲Samoan kelen nedal' (''Vaiaso o le Gagana Sāmoa'') om samoan kelen pühäpraznik, kudambadoigetas tehtassidä joga voz';vodel. ezmäiženEzmäižen kerdan sekelen pühäč om tehnutehnus AvstralijanAvstralijas vodel 2010.
VodelSamoan 1834 om tehnukelen kirjamišt samoan kelenom tähtsätud latinan kirjamišton pohjal vl 1834, sigäsiš oliom 14 kirjant; 3niiden ližaks, koume kirjant — ''H'', ''K'', ''R'' — kävutadas vaiše ottud toižiš kelišpäi vaihiš. [[Makron (znam)|Makron]]-znamas, kudambad kävutadas,znam mišekävutase jonoštadajonoštamha pit'kid vokalid, tämbei paksusno ei kirjutagoi sidä nügüd'aigan paksus.
{|
== Istorii ==
[[Samoalaižed|Samoan rahvaz]] sai ičeze kirjamišton evropalaižilpäi toižiden [[Polinezii|Polinezijan]] rahvahiden enambusen kartte. Vil'jam Anderson (ang. ''William Anderson'') kirjuti ezmaižid sanoid samoan kelel vl 1777, naku oma:
* ''Tama‘loa'' («uk-tobmin»),
Kuti enambuz [[polinezii|polinezijan]] rahvahiden, samoan rahvaz sai ičeze kirjamišton evropižilpäi. Vil'jam Anderson (ang. ''William Anderson'') vodel 1777 kirjuti ezmaižed sanad samoan kelel:
* ''Tamae‘ty'' («naine- pämez'tobmin»), ▼
* ''Tama‘loaSolle'' («uk-pämezjäl'geline ristit»),.
▲*''Tamae‘ty'' («naine-pämez'»),
*''Solle'' («jäl'geline ristit»).
NenelNenil sanoil om samoan jüred oma, sikšvoib mišelöuta lujas pojavadpojavid sanadsanoid voib löuta tämbeižestämbäižes-ki keles: ''tamāloa'' («uk»), ''tama‘ta‘i'' («naine» (ustavakaz form)), ''sole'' («poig!» — kavütadasvokativine form, mišekavütadas kuctakucumha).
Konz Vil'jam Mariner (ang. ''William Mariner''), konz hän oli [[Tongan Kunigahuz|Tongal]], ka hän kirjuti erasid pajoid samoan kelel muštoničeze mödhemuštospäi. Nene pajod ei olgoi kändnudkändnuded, sikš miše hän ei tedand samoan kel't, dai sanad omakirjuti kirjutanudsanoid värin.
Konz evropižedevropalaižed tuliba sarile, hö tahtoiba käta [[Biblii|BiblijanBiblijad]] samoan kel'he, sikš pidi ezmäi säda kirjamištonezmäi kirjamištod samoan kelen täht, kudamb ei oliolend olmas sidä völ. Kirjamišt om sätud vodel 1834 dai ezmäiezmäine kirj, kudamban nimituz om «''E tala A, E, F''», om pästnupästtud vodelsil-žo 1834vodel. Kirjas oliom 11 lehtpolidlehtpol't: oigedkirjutesenoigedkirjutandan urokad dai tekstad samoan kelel. Siš kirjas oigedkirjutuseloigedkirjutandal om eroiderinendoid tambeižennügüdläižen oigedkirjutesenoigedkirjutandan kohtha;, vodel 1836 nece oigedkirjutuzoigedkirjutand om toižetanutoižetui: kävutaškanzihe ''p'' kirjaman augotiba kävutada-kirjant ''b''-kirjamen kirjamansijas, taguiči dai ''g'' kirjaman-kirjant — ''ng''- da ''gn''- [[digraf|digrafiden]]iden taguičisijas; mugažo augotibaotaškat'he kävutadakävutamižhe makron-znamanznamad pit'kiden vokaliden täht.
== Homaičendad ==
{{stub}}
[[Kategorii:SamoaSamoan kel'|Samoa ]]
[[Kategorii:Keled i dialektad kirjamišton mödhe]]
[[Kategorii:Samoan kel'keled]]
[[Kategorii:Amerikan Samoan keled]]
| 