Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt
|
|
|
[[Fail:Ancient Rus.PNG|border|right|250px]]
'''Venä''' ([[amuižvenän kel'|amuižven]].: ''Рѹсь'', ''Рѹсьскаѧ землѧ''; nüg. [[venäkelukrainan kel'|venukr]]., [[ukrainanvaugedvenän kel'|ukrvaug]]. i {{lang-beru|Русь}}, {{lang-el|Ρωσία}} ''Rosia'', {{lang-la|Ruthenia}}) om [[päivnouzmslavilaižed|päivnouzmslavilaižiden]] istorine agj. Mülütab nügüd'aigaišt [[Venäma]]n, [[Ukrain]]an, [[Vaugedvenäma]]n, mugažo paloin [[Latvii|Latvijan]], [[Estinma]]n, [[Slovakii|Slovakijan]], [[Pol'šanma]]n da [[Suomenma]]n territorijoid.
Päristitišt — [[amuvenälaižed]] (rus'-rahvaz).
[[Kijevan Venä|Amuižvenän valdkund]] niiš maiš saihe änikoičendhasai 10.-11. voz'sadal. Sen znamoičend Evropas oli luja. Kijevan Venä tegihe ühten rahvahan, kelen da kul'turan formiruindan aluseks. Vl 988 Kijevan ruhtinaz sai valatoitust[[valatused|valatusid]] [[ortodoksine hristanuskond|päivnouzmaižen hristianižen]] veron mödhe. Jago ruhtinazkundoikš i [[Mongolijan imperii|mongoline]] vägitungend veiba Venän territorijoid alištushe voz'sadoikš. Se azj azoti konsolidacijan processoid, i nügüd'aigan koume päivnouzmslavilaižiden rahvast oma olmas.
== Homaičendad ==
|
