Gil'bert David: Erod versijoiden keskes
Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt
pEi ole vajehtusen ühthevedoid |
pEi ole vajehtusen ühthevedoid |
||
Rivi 1:
{{1000}}
{{Personalii
| изображение = Hilbert.jpg
| описание изображения = David Gil'bert vl 1912
}}
'''David Gil'bert''' ({{lang-de|David Hilbert}} [ˈdaːvɪt ˈhɪlbɐt]; sünd. [[23. viluku]] [[1862]], [[Kaliningrad|Königsberg]], [[Prussii]] — kol. [[14. uhoku]] [[1943]], [[Göttingen]], [[Germanijan imperii]]) oli saksalaine universaline matematikantedomez'.
Gil'bert nimiti da šingoti äi alusenpanijoid teorijoid [[matematik]]an sarakoiš. Kaikiš tetabad oma: hänen ezmäine täuz' Evklidan geometrijan aksiomatik, i [[Gil'bertan avaruz]]iden teorii — nügüd'aigaižen funkcionaližen analizan üks' alusišpäi. Hän tegi suren tondon invariantoiden teorijha, mugažo nenihe sarakoihe: ühthine algebr, matematine fizik, integraližed tazostused, matematikan alused. Andoi kaikuččele sarakole ičeze elon märitud pordod.
David oli sündnu Otto Gil'bert-sudijan kanzha, openui Königsbergan universitetas vll 1880−1885. Vahvišti dissertacijad invariantoiden teorijas i vspäi 1886 radoi matematikan professoran-opendajan Königsbergas. Vspäi 1892 tedomez' oli nainu, Kete Jeroš oli hänen ak (saks. ''Käthe Jerosch'', 1864−1945), üks'jäine Franc-poig oli läžui (meletoi). Vspäi 1895 eli da radoi Göttingenan universitetas 35 vot, äjad tetabad matematikantedomehed sirdiba verhiže maihe nacistoiden tulendan jäl'ghe. Vl 1900 publikoiči [[Gil'bertan problemad|23 probleman nimikirjutest]], pätihe sidä kaikel mirul 20. voz'sadan aigan. Vspäi 1902 Gil'bert radoi mugažo «''Mathematische Annalen''»-tedoaiglehtesen redaktoran. Vspäi 1922 tedomez' tahtoi formalizuida kaik matematikad, no vl 1931 [[Kurt Gödel']] ozuti sen tahton voimatomut, todesti [[Gödelän teorem vajagudes|teoremad]].
Gil'bertan radod abutiba šingotada severz'-se uzid tedoid, niiden keskes oma kvantine mehanik, gazoiden kinetine teorii, matematine logik.
Tedomehen töd-käzikirjutused mülütiba äi petusid, oli jüged vaumita niid pästandale. Tedotöd geometrijan, logikan i matematikan alusiš oma kogotud da paindud.
== Homaičendad ==
| |||