Vajehtuz 9. Tal’vku 2017, kell 20:27 vajehta Koiravva (pagin \| tehtud radod) 73 333 vajehtused pEi ole vajehtusen ühthevedoid ← Vanhemb vajehtuz		Vajehtuz 23. Uhoku 2019, kell 20:04 vajehta heitta Koiravva (pagin \| tehtud radod) 73 333 vajehtused pEi ole vajehtusen ühthevedoid Udemb vajehtuz→
Rivi 10: \| Pind = 60.37 \| Fail = Liepaja view.jpg \| Pämez' = ~~Uldis~~Janis ~~Sesks~~Vilnitis<br />(~~1997—~~kül'mku 2018—) \| Telefonkod = +371-34 \| Aigvö = tal'vel [[UTC]]+2,<br />kezal [[UTC]]+3 }} [[Fail:Liepājas pilsētas dome 2000-07-09 - panoramio.jpg\|thumb\|left\|250px\|Lidnan Duman pert'.]] '''Lepai''' vai '''Liepai''' ({{lang-lv\|Liepāja}} [ˈliepaːja], {{lang-ru\|Лиепая}}, {{lang-de\|Libau}}), vll ~~1520-1917~~1520−1917 '''Libav''', ende '''Liiv''', om lidn [[Latvii\|Latvijan]] suvipäivlaskmas. Se om lidn tazovaldkundan alištusenke, koumanz' surtte eländpunkt valdkundas eläjiden lugun mödhe. Järed jädumatoi port om lidnas. == Istorii == Kalanpüdajiden pen' ''Liiv-külä'' ({{lang-lv\|Līva}}) mainitase ezmäižen kerdan vl 1253. Eländpunkt sai lidnan oiktusid vl 1625, mainitase nügüdläiženke nimenke vspäi 1649. Vl 1919 Lepai ~~tegihe~~kändihe Latvijan pordaigaližen pälidnan kudeks kuks. Tekstil'tegimišt da sömtegimišt (kalan ümbriradmine) oma Lepajan ižandusen päsarakoikš.▼ == Geografijan andmused == Lidn ~~seižub~~sijadase [[Baltijan meri\|Baltijan meren]] randištol da [[Lepai (järv)\|Lepai-järven]] pohjoižrandoil. Kaikenaigaine meribriz puhub lidnas. Matkad [[Rig]]hasai om 195 km päivnouzmha orhal vai 216 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma päivnouzmpoles: [[Grobin']] (11 km Lepain keskusespäi) i [[Durbe]] (26 km Lepain keskusespäi). Torguindkanal ({{lang-lv\|Tirdzniecības kanāls}}) ühtenzoitab järved merenke da jagab lidnad pohjoižpalaha (Uz' lidn, {{lang-lv\|Jaunliepāja}}) da suvipalaha (Vanh lidn, {{lang-lv\|Vecliepāja}}). Lidn mülüb statistižhe [[Kurzeme]]-regionha. == Eläjad == Vl 1914 eläjiden lugu oli 94 tuhad ristituid. Kaikiš suremb ristitišt oli ~~vl 1991 —~~ 114 950 eläjid vl 1991. Vn 2011 Latvijan rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 82 965 ristitud. Rahvahad (vl 2017, 76 513 rist., enamba 1%): [[latvijalaižed]] — 55,7%, [[venälaižed\|venänikad]] — 30,0%, [[ukrainalaižed]] — 4,8%, [[vaugedvenälaižed]] — 3,2%, [[litvalaižed]] — 3,0%, [[pol'šanmalaižed]] — 1,0%, toižed rahvahad — 2,3%. Uldis Sesks radoi lidnan edeližen pämehen vll 1997−2018. ~~== Ižanduz da transport ==~~ ▲Tekstil'tegimišt da sömtegimišt (kalan ümbriradmine) oma ižandusen päsarakoikš. == Transport == Avtobusad, tramvaid, maršruttaksid da taksid oma kundaližtransportaks lidnas. ~~Avtobusad, tramvaid, maršruttaksid da taksid oma kundaližtransportaks lidnas.~~ Rahvahidenkeskeine civiline Lepai-lendimport (''LPX'', {{lang-lv\|Starptautiskā lidosta "Liepāja"}}, 9 tuh. passažiroid vl 2018) sijadase 5 km päivnouzmha lidnan keskusespäi, tehtas reisid [[Rig]]hasai da čarterreisid Pohjoižen Evropan pälidnoihe. == Irdkosketused == Rivi 39 ⟶ 43: {{Commons\|Category:Liepāja}} ~~{{stub}}~~ [[Kategorii:Lepai\| ]] [[Kategorii:Latvijan lidnad]]

Lepai: Erod versijoiden keskes