Vajehtuz 18. Kezaku 2018, kell 23:00 vajehta Koiravva (pagin \| tehtud radod) 73 333 vajehtused + ← Vanhemb vajehtuz		Vajehtuz 24. Kezaku 2018, kell 21:16 vajehta heitta Koiravva (pagin \| tehtud radod) 73 333 vajehtused pEi ole vajehtusen ühthevedoid Udemb vajehtuz→
Rivi 21: Vl 1501 eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan Nikol'skii Ižorskii pagastan mülükudas Uz'lidnan Vodin pätinan aigkirjas, voz'sadan lopus nimitihe usadibad ''Saric:aks'' ({{lang-ru\|Сарица}}). Vll 1609−1702 oli [[Ročinma]]n puine ''Saari Mois(i)''-pert'kulu puišton keskes. [[Petr I]] lahjoiči sidä [[Aleksandr Menšikov]]-jenaralgubernatorale kuti ''Sarskai miz:ad'' ({{lang-ru\|Сарская мыза}}). Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud vl 1710 kuti ''Sarskoje-žilo'' ({{lang-ru\|Сарское село}}). Kändi [[~~Elizavet~~Jelizaveta Petrovna\|Jelizaveta I-imperatornaižen]]~~-imperatornaižan~~ usadibaks. Vl 1780 panihe erigoittud pert'kuluspäi Sofii-lidnad [[Jekaterina II]]-imperatornaižen käskön mödhe, sil-žo voz'sadal nimitaškanzihe žilod ''Carskoje''. Vl 1808 ühtištuihe Sofii-lidnad žilonke ''Carskoje Selo''-lidnha. Vl 1837 Venäman ezmäine raudte oli saudud lidnha, vl 1887 kätihe Evropan ezmäižeks elektrificiruidud täuzin lidnaks. Vll 1918−1937 lidnan nimi oli ''Detskoje Selo''. Nimitihe Venäman imperijan [[Aleksandr Puškin]]-kirjutajan kanzannimen mödhe vn 1937 9. päiväl uhokud. [[Toine mail'man soda\|Suren sodan]] aigan lidn oli okkupiruidud nacistižen [[Germanii\|Germanijan]] sodavägil (18. sügüz'ku 1941 — 24. viluku 1944). Äjad istorižed sauvused oliba pandud mantazole, no udessaudas niid nügüd'. Lidn šingotase turizmal, transportmašinoiden sauvomižel (temašinad raudten i sauvondtehnik avtoteiden täht), tömašinoidensauvomižel (ümbriradamha mecad), sömtegimištol (lihapol'fabrikatad, olud, leib), pertidensauvondan kombinatal i sauvondmaterialiden pästandal (kivenümbriradmine, asfal't, pumaterialad), medicinižmašiništon edheotandoil da projektiruindan organizacijoil.

Puškin (lidn): Erod versijoiden keskes