Avaita pämenü

Sokolan rajon (ven.: Сокольский район) om rajon Vologdan agjas.

Sokolan rajon
Сокольский район
Znam
Gerb-Sokolsky-region.gif
Flag
Flag of Sokol (Vologda oblast).png
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Sokol
Eläjiden lugu (2015) 49 735 ristitud
Pind 4 165 km²
Sokolan rajon Сокольский район

Administrativine keskuz om Sokol-lidn (rajonan ristitišton koume nelländest), mülüb rajonha vspäi 2006.

IstoriiRedaktiruida

Rajonan aluz om pandud vl 1929 heinkun 15. päiväl Pohjoižen randan Vologdan ümbrikho kuti Sverdlovan rajon. Vl 1930 heinkun 30. päiväl heitihe ümbrikod, i vhesai 1936 rajon mülüi Pohjoižhe randha kuti administrativine ühtnik (vspäi 1932 nügüdläižen nimenke), sid' vozil 1936−1937 — Pohjoižhe agjaha. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi om olmas Vologdan agjan palaks. Vozil 1960−1965 Kubenansun rajonan territorii mülüi Sokolan rajonha lühüdaks aigaks. Sokolan rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmusedRedaktiruida

Sokolan rajon sijadase Vologdan agjan keskuses. Pind — 4 165 km². Mec otab territorijan seičeme kümnendest (2950 nellikkilometrad), koivištod da habikod oma enambuses.

Om röunoid 6 Vologdan agjan rajonanke:

Znamasižed joged oma Suhon da sen hura Dvinic-ližajogi. Läz kaik joged mülüdas Suhonan basseinha, pen' pala lodehes da pohjoižpäivnouzmas jokseb Kubenanjogehe. Kaik joged mülüdas Jävaldmeren basseinha.

Reljef om tazo, sokaz da alangoikaz päpaloin (Suhonanveren alangišt), kukhikaz pohjoižpäivnouzmas (Harovskan kukkazsel'g).

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (saved, letked, gravii), mec, reskvezi.

Vs 2015 kezakun 25. päiväspäi rajonan territorii alajagase 10 municipaližhe ühtnikha: 2 lidnankundha da 8 küläkundha.

TobmuzRedaktiruida

Vs 2014 keväz'kun 16. päiväspäi Vasilii Zvorikin om valitud i radab rajonan da sen administracijan pämehen. Kaik rahvaz änesti händast, valdatusiden strok om viž vot. Koume administracijan varapämest oma hänele abhu. Viž ohjandust, 5 palakundad, 1 komitet da 2 laudkundad alištudas rajonan administracijale.

Käskusenandai tobmuz om rajonan parlament — Municipaline suim (ven. Муниципальное собрание) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2012 keväz'kun 4. päiväl (videnz' kucund). Andrei Sohrin radab sen ezimehen vl 2015.

EläjadRedaktiruida

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 51 399 ristitud.

Kaik om 408 eländpunktad rajonas, sidä kesken 2 lidnad, 2 žilod da 404 küläd.

Toine järed eländpunkt om Kadnikov-lidn (4,6 tuh. rist. vl 2015).

IžanduzRedaktiruida

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan süvä ümbriradmine (komplektad pertid sauvomha, bumag, mebel'), sauvondmaterialiden tehmine (pilindmaterialad, faner, savič), raudte- da jogitransport, sömtegimišt da maižanduz, omblendtegimišt da turizm.[1]

HomaičendadRedaktiruida

IrdkosketusedRedaktiruida