Sokolan ümbrik (Vologdan agj)

(Oigetud lehtpolelpäi Sokolan rajon (Vologdan agj))

Sokolan ümbrik (ven.: Со́кольский о́круг) om ümbrik (edel vn 2022 kezakud — rajon) Venäman Vologdan agjas.

Sokolan ümbrik
Сокольский округ
Znam
Flag
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Sokol
Eläjiden lugu (2023) 45,129 ristitud
Pind 4,139,06 km²
Sokolan ümbrik Сокольский округ

Administrativine keskuz om Sokol-lidn. Se otab ümbrikon ristitišton koumed nelländest, mülüb ümbrikho vspäi 2006.

Istorii vajehta

Ümbrikon aluz om pandud vn 1929 heinkun 15. päiväl Pohjoižen randan Vologdan ümbrikho kut Sverdlovan rajon. Vn 1930 heinkun 30. päiväl heittihe ümbrikod, i vhesai 1936 rajon mülüi Pohjoižhe randha kut administrativine ühtnik (vspäi 1932 nügüdläiženke nimenke), sid' vozil 1936−1937 — Pohjoižhe agjaha. Vn 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi om olmas Vologdan agjan palaks. Vozil 1960−1965 Kubenansun rajonan territorii mülüi Sokolan rajonha lühüdaks aigaks. Sokolan ümbrik om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused vajehta

Sokolan ümbrik sijadase Vologdan agjan keskuzpalas. Pind — 4 139,06 km². Mec otab territorijan seičeme kümnendest (2950 nellikkilometrad), koivištod da habikod oma enambuses.

Om röunoid Vologdan agjan kudenke ümbrikonke:

Znamasižed joged oma Suhon da sen hura Dvinic-ližajogi. Läz kaik joged mülüdas Suhonan basseinha, pen' pala lodehes da pohjoižpäivnouzmas jokseb Kubenanjogehe. Kaik joged mülüdas Jävaldmeren basseinha.

Reljef om tazo, sokaz da alangoikaz päpaloin (Suhonanveren alangišt), kukhikaz pohjoižpäivnouzmas (Harovskan kukkazsel'g).

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (saved, letked, gravii), mouckiven tuf, mec, reskvezi.

Tobmuz vajehta

Vn 2017 semendkuspäi rajonan territorii jagoihe ühesaks municipaližeks ühtnikaks: kaks' lidnankundad da seičeme küläkundad. Kaik ned oma kätud ümbrikon territorialižikš palakundoikš vn 2022 kezakuspäi.

Vn 2014 keväz'kun 16. päiväspäi Vasilii Zvorikin oli valitud da radoi rajonan da sen administracijan pämehen. Kaik rahvaz änesti händast, valdatusiden strok oli viž vot. Koume administracijan varapämest oliba hänele abhu. Kaik viž ohjandust, viž palakundad, üks' komitet da kaks' laudkundad alištuiba rajonan administracijale.

Käskusenandai tobmuz om ümbrikon parlament — Municipaline suim (ven.: Муниципальное собрание) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vn 2012 keväz'kun 4. päiväl (videnz' kucund). Andrei Sohrin radoi sen ezimehen vl 2015.

Eläjad vajehta

Vl 1939 rajonan ristitišt oli 66 452 eläjad, vl 1989 — 17 585 eläjad (Sokol-lidnata). Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe rajonan eläjiden lugu oli 14 951 ristitud (Sokolata), vn 2010 — 51 399 ristitud, vn 2021 — 45 811 ristitud. Viž eläjad kudespäi oma lidnalaižed.

Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 94,7 %, toižed rahvahad — 2,0 %, rahvahuden ozutandata — 3,3 %.

Kaik om 396 eländpunktad ümbrikos, niiden kesken kaks' lidnad, ühesa žilod, 384 küläd, Olarövo-raudtesarak. Niišpäi 176 küläd i Il'jinskii pagast-žilo seištas kaikenaigaižeta ristitištota.

Toine järed eländpunkt om Kadnikov-lidn (4,6 tuh. rist. vl 2015).

Ižanduz vajehta

Ümbrikon ižandusen päsarakod oma mecan süvä ümbriradmine (komplektad pertid sauvomha, bumag, mebel'), sauvondmaterialiden tehmine (pilindmaterialad, faner, savič), raudte- da jogitransport, sömtegimišt da maižanduz, omblendtegimišt da turizm[1].

Homaičendad vajehta

  1. Sokolan rajonan investicine pasport rajonan sokol-adm.ru-saital. — 17 lp. — Lpp. 6−7. (ven.)

Irdkosketused vajehta