Avaita pämenü
Raudasine pacaz läz Delid, Indii, om tehtud 4.-5. voz'sadal meiden erad.

Raudaig om era arheologijas, ristitun istorijanedeližes aigas da aigaližes ristitkundas klassoidenke. Vajehti bronzaigad. Zavodihe Indijas, Päivlaskmaižes Azijas da Suvievropas 1300-nzil vozil edel m.e.. Möhemba oli Pohjoižes Evropas, Kitaiš, Afrikas i Pohjoižamerikas, 1. voz'tuhal edel m.e.. Jätksihe 500-nzihe vozihesai meiden erad i oli vajehtanus Keskaigal Evropas. Aig harakterizuiše raudan metallurgijan levigandusel, tehtihe raudasižid azegid. Saiba kaugedraudad Kitaiš da tehtihe astjoid.

TärtuzRedaktiruida

Koumen eran el'genduz (kiviaig, bronzaig i raudaig) oli antikaigan völ, oz., mainitase Rimalaižen imperijan Tit Lukrecii Kar-filosofan töiš.

Raudaigan tärtuz mainitase ezmäižen kerdan danijalaižen Kristian Jurgensen Tomsen-arheologan tedotöiš 19. voz'sadan keskes. Termin kävutase znamoičemha erad amuižiden valdkundoiden irdpolel tobjimalaz.

PordodRedaktiruida

Kaik era oli vaiše 18. voz'sadad, edeližiš aigoišpäi erineden. Jagadas koumeks pordoks: aigaline raudaig (13..5 voz'sadad e.m.e.), keskraudaig (500 voz' EME — 250 voz' meiden erad), möhäine raudaig (250−500 voded m.e.).

Mahtusiden šingotezRedaktiruida

Eziauguižešti ottihe kävutamižhe meteoritoiden raudad kul'tkaluiden täht, se oli harv. Kävutihe raudkivendod flüsaks bronzan samižes. Mahtuz leviganzi sulata raudkivendod, kovitada da lehiruida raudad, sil-žo aigal sättujad bronzan samižhe löudmižsijad tulihe lophu.

Raudasižed da terasižed azeged vähenziba lujas bronz- da kiviazegišton kävutandad, azegiden da mašinoiden toižendoid ližaduihe. Sündui äi uzid voimusid šingotamha ižandust, äikerdoičemha tön tehmižmahtust. Mahtusiden šingotez ümbriradamha raudad oli venu industrialižennoks revolücijannoks, no oliba i varvariden sodamatkad Evropadme.

Nügüd'-ki raud om kaikiš znamasižemb metall sauvondas.

HomaičendadRedaktiruida