Nevel'
Nevel' (ven.: Не́вель) om Venäman lidn da transporttesol'm Pskovan agjan suves. Se om Nevelin rajonan administrativine keskuz.
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 13,980 ristitud |
Pind | 23,37 km² |
Telefonkod | +7−81 151-xx-xxx |
Avtokod | 60 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Istorii
vajehtaEländpunkt mainitase ezmäižen kerdan Suren Ivan III-ruhtinasen zavetoičendas kuti Nevl' (ven.: Невль) vl 1504, nimitihe järven mödhe. Sai torguindlidnan oiktusid Reč Pospolitai-valdkundas vl 1624. Anttihe Venäman lidnan oficiališt statusad vl 1773. Mülüi tahostuzröunha, evrejalaižed oliba enambuses 19. (kahtenz' pol') i 20. (ezmäine pol') voz'sadal, venälaižed i ortodoksine hristanuskond oliba kahtended levigandusen mödhe.
Toižen mail'man sodan aigan lidn oli okkupuruidud nacistoil, vozil 1941 (16. heinku) — 1943 (7. reduku). Vspäi 1944 mülüi Velikije Lukin agjaha, vspäi 1957 om Pskovan agjan palaks.
Nevel' šingotase metallan ümbriradmižen edheotandoil, kahtel omblendfabrikal, päčiden i sauvondsegoitusiden tegimel[1], Lugan abrazivtegimen filialal, maidtegimel[2], mugažo kombisötken tegim radab.
Geografijan andmused
vajehtaLidn sijadase ühtennimižen järven (15 km²) pohjoižel randal, 155 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Pskovhasai om 242 km lodeheze avtotedme. Lähembaižed järedad lidnad oma Velikije Luki 70 km pohjoižpäivnouzmha avtotedme i Vitebsk (Vaugedvenäma) 95 km suvhe avtotedme.
Kaik kaks' raudtestancijad ratas lidnas: Nevel' I vspäi 1907 i Nevel' II vspäi 1904.
Tobmuz
vajehtaNevel' oli lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnankund om tühjitadud vn 2023 tal'vkus.
Lidnan Administracijan jäl'gmäine pämez' oli Valerii Šaligin (tal'vku 2015 — kül'mku 2023).
Eläjad
vajehtaVn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 16 324 ristitud, rajonan ristitišton kaks' koumandest. Kaik 15 133 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 22 368 eläjad vl 1989.
Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 90,2 %, čiganalaižed — 2,0 %, vaugedvenälaižed — 0,9 %, tadžiklaižed — 0,8 %, toižed rahvahad — 1,0 %, rahvahuden ozutandata — 5,1 %.
Ortodoksižen hristanuskondan koume pühäpertid[3] oma avaitud lidnas: Eläban Eziauguižen Stroican kafedraline päjumalanpert' (om saudud 1850−1860-nzil vozil), ph. Panteleimon-spravitajan jumalanpert', Pühän Jumalanmaman Emäganpäivän časoun'.
Velikije Lukin politehnižen kolledžan Nevelin filial[4] (ende Nevelin äiprofil'ne tehnikum) om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Galerei
vajehta-
Muštnik Suren sodan vägimehile (2015)
-
Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert', vn 2010 nägu
-
Profškol (2008)
-
Kodirandantedištandmuzei (2012), ende počtanstancii
-
Nevel' II-päraudtestancijan sauvuz vl 2008
Homaičendad
vajehtaIrdkosketused
vajehta- Lidnan da sen rajonan tobmuden sait (admnevel.gosuslugi.ru). (ven.)
- Lidnan tobmuden lehtpoled Nevelin rajonan enččel saital (nevel.reg60.ru). (ven.)
- Lidnan da rajonan kul'turan sait (kulturanevel.ru). (ven.)
Nevel' Vikiaitas |
Pskovan agjan lidnad | ||
Dno | Gdov | Nevel' | Novoržev | Novosokol'niki | Opočk | Ostrov | Petseri | Pitalovo | Porhov | Pskov | Pustošk | Sebež | Velikije Luki | ||